Kymenlaaksossa liikunta kuuluu kaikille
Toimintakyvyltään rajoittuneet henkilöt tarvitsevat samalla lailla terveyttä ylläpitävää ja edistävää liikuntaa kuin muutkin. Miten soveltava liikunta näkyy paikallisessa maakunnan terveysliikuntastrategiassa? Miten palveluita kehitetään? Liikuntakoordinaattori Marika Peltonen antaa vierailijablogissa oivan esimerkin Kouvolasta.
”Tätä opinnäytetyötä tehdessäni olen päässyt tutustumaan maailmaan, joka on ihan tavallinen, mutta kuitenkin erityinen…” Näillä sanoilla aloitin syksyllä 2020 valmistuneen Soveltavan liikunnan kehittäminen Kouvolassa palvelumuotoilun keinoin -opinnäytetyöni (voit tutustua siihen täällä).
Projekti tutustutti minut entistä lähemmin erityislasten ja heidän perheidensä elämään ja liikunnan harrastamiseen paikkakunnallani. Vaikka Kouvolan kaupungin liikuntapalveluissa soveltava liikunta, tai käytänpä termiä erityisliikunta, on aina kuulunut vahvasti yksikkömme työarkeen, oli todella antoisaa perehtyä aiheeseen opinnäytetyön kehittämisprojektin kautta.
Havahduin ajattelemaan palveluita ja elämää ylipäätään entistä enemmän liikunta- ja toimintarajoitteisten näkövinkkelistä. Samalla tuli tunne, että palvelujen kehittäjien ja toteuttajien, kuten kunnan liikuntapalvelujen ja paikallisten liikuntaseurojen, tulee vahvemmin edistää erityisliikkujien mahdollisuuksia osallistua liikunnan harrastamiseen esimerkiksi liikkumispaikoissa ja ohjatussa toiminnassa.
Soveltava liikunta mukaan maakunnan terveysliikuntastrategiaan
Kymenlaakson terveysliikuntastrategiaa päivitettiin vuosille 2021–2025. Olin mukana paikallisessa terveysliikunnan kuntatyöryhmässä, joka valmisteli strategian sisältöä. Soveltavaa liikuntaa ei aiemmin mainittu toimenpide-ehdotuksissa, joten halusimme sen yhtenä uutena kokonaisuutena mukaan päivitettävään strategiaan.
Niin siis mikä strategia? Kymenlaaksossa tehtiin maakunnallinen terveysliikuntastrategia vuosille 2014–2020 (strategia löytyy täältä). Kaikki maakuntamme kunnat – Kouvola, Kotka, Hamina, Miehikkälä, Virolahti ja Pyhtää – ovat mukana strategiassa ja seuraavat aktiivisesti yhteisten toimenpide-ehdotusten toteutumista omalta osaltaan.
Soveltava liikunta vs. terveysliikunta
Toimintakyvyltään rajoittuneet henkilöt tarvitsevat samalla lailla terveyttä ylläpitävää ja edistävää liikuntaa kuin kuka tahansa muukin. Terveysliikunta kuuluu kaikille. Meidän tulee huomioida erilaiset liikkujat palveluissamme. Miksi lokeroida soveltavaa liikuntaa erilliseksi kokonaisuudeksi tai jopa omaksi strategiaksi?
Kymenlaakson terveysliikuntastrategian 2021–2025 yhtenä läpileikkaavana aihekokonaisuutena on luonto ja luontoliikunta. Toimenpiteissä on mainittu kaikkien yhdenvertainen mahdollisuus luonnossa liikkumiseen. Totesimme kuitenkin käydessämme läpi paikallisia luontopolkuja syksyllä 2020, että vaikka esteettömät luontoreitit -ajattelu ei enää ole mikään uusi ilmiö, tulee esteettömien liikkumismahdollsuuksien toteutumiseen kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Luontoliikunnan lisäksi alueellinen kunta- ja järjestöyhteistyö on strategian tärkeä toimenpide, jotta tarjolla olevan soveltavan liikunnan määrää pystytään lisäämään. Myös koululaisten harrastamisen edistämiseksi luotu Suomen malli -toiminta halutaan turvata kaikille. On tärkeää, että toiminta koskee yhtä lailla erityis- kuin muitakin koululuokkia.
Kymenlaakson terveysliikuntastrategia oli helmikuun 2021 ajan lausuntokierroksella, jonka jälkeen siihen voidaan vielä tehdä tarvittavia muutoksia. Strategian varsinainen lanseeraus tapahtuu 10.5.2021 Unelmien liikuntapäivänä.
Kannattaako strategioita tehdä?
Maakunnallinen strategia on mielestäni hyvä punainen lanka toiminnan ohjaamisessa. Tällainen toimintaa ohjaava asiakirja myös edistää eri toimijoiden yhteistyötä kunnissa sekä selkiyttää vastuunjakoa.
Kymenlaaksossa strategialle on luotu sähköinen alusta nimeltä Kunta kuntoon -kortti. Se toimii tarkastuslistana, johon jokainen kunta päivittää vähintään kerran vuodessa liikennevaloilla ja lyhyesti kirjaamalla, missä toimenpiteiden toteutumisten osalta mennään. Näin toimenpide-ehdotukset eivät jää vain hienoiksi suunnitelmiksi, vaan niiden toteutumista seurataan aktiivisesti. Strategian toimenpiteillä on useita eri vastuutahoja. Kahdesti vuodessa kokoontuu lisäksi laajempi terveysliikuntastrategian asiantuntijaryhmä, joka huolehtii strategian seurannasta.
Vastaukseni kysymykseen siis on: kyllä kannattaa.
Kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa
Olisi tärkeää muistaa, että kun jotain palvelua kehitetään, se tehdään asiakasta varten. Välttämättä paras ja ainut tapa ei ole vain kysyä asiakkaalta, mitä hän tai he haluavat. Kannattaa ottaa asiakkaat mukaan palvelun kehittämiseen yhdessä ammattilaisten kanssa. Näin on mahdollista kohdistaa kehittämistyö olennaisiin asioihin ja palvelemaan asiakkaan tarpeita. Tämä myös sitouttaa vahvemmin eri osapuolia.
Palaan vielä opinnäytetyöhöni, joka inspiroi omaa työtäni soveltavan liikunnan parissa. Kehittämisprojektin lopputuloksena syntyi ”ideakortteja”, joihin teemoitettiin kehittämisideoita ja ratkaisuehdotuksia asioihin, joita erityislasten vanhemmat kokivat merkittäviksi, jotta heidän lastensa liikunnan harrastaminen Kouvolassa olisi helpompaa. Lasten vanhemmat ideoivat ratkaisuehdotukset itse. Näitä ehdotuksia lasten ja nuorten soveltavan liikunnan kehittämiskumppanityöryhmä on nyt alkanut toteuttaa Kouvolassa.
Yhdessä toimimalla voimme tarjota liikuntaelämyksiä kaikille, sillä liikunta kuuluu kaikille!
Marika Peltonen
liikuntakoordinaattori
Liikuntapalvelut
Kouvolan kaupunki
Kouvola on mukana Erityisliikunnanohjaaja – kohti soveltavan liikunnan kehityskumppanuutta -hankkeessa.
Lähteet
Holmberg, M. & Kiiskinen, K. 2014, Kymenlaakson terveysliikuntastrategia 2014-2020, Kymenlaakson liiton julkaisusarja: A49. Verkkoversio.
Peltonen, M. 2020. Soveltavan liikunnan kehittäminen Kouvolassa palvelumuotoilun keinoin. Opinnäytetyö. Liikuntajohtamisen ja valmennuksen koulutusohjelma YAMK. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Verkkoversio.