Kyky toimia arvossaan turvallisuusaloilla

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan helmikuussa 2022 alkanut laajamittainen sota on muuttanut eurooppalaista turvallisuusjärjestelmää pysyvästi. Ukrainan kaupunkeihin tehdyistä ohjusiskuista kertovassa kuva-aineistoissa näkyy usein tuhojen lisäksi turvallisuusalojen työntekijöitä: ensihoitohenkilöstöä pelastamassa haavoittuneita, palomiehiä sammuttamassa tai raivaamassa tulipaloja, poliiseja rajaamassa tuhoalueelle pääsyä ja sotilaita varmistamassa alueen turvallisuutta.

Vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa, turvallisuusaloilla on ylläpidettävä jatkuvaa valmiutta toimia esimerkiksi Ukrainan kaltaisissa olosuhteissa. Osalla turvallisuusaloista toimiminen poikkeusoloja muistuttavissa ympäristöissä on arkipäivää. Tähän artikkeliin on koottu asiantuntijoiden näkökulmia siitä, miten palo- ja pelastusala, poliisi, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat varautuvat toimintakyvyn näkökulmasta kiristyneeseen tilanteeseen. Yksityiskohtaisimmin on tarkasteltu pelastustointa, jota koskevat tutkimustulokset soveltuvat suurelta osin kaikille turvallisuusaloille.

FireFit toimintakyvyn tukena

Pelastustoimen perustyöhön kuuluva varautuminen tarkoittaa valmistautumista ennakolta erilaisiin suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Varautumisella pyritään varmistamaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Sisäministeriön alaiselle pelastustoimelle kuuluvat tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy, väestönsuojelu ja ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaaminen ja pelastaminen. Pelastustoimi on tottunut antamaan kansainvälistä apua esimerkiksi vaikeissa metsäpalotilanteissa. Kesällä 2022 Kreikkaan matkusti 50 vakituisten ja sopimuspalokuntien pelastajaa.

Vakinaisten ja sopimuspalokuntiin kuuluvia pelastajien fyysisen toimintakyvyn ylläpidon tukena on FireFit-menetelmä, jolla arvioidaan ja pyritään takaamaan toimintakyky yllättävissäkin poikkeusoloissa. Toimintakyvylle on määritelty lihas- ja kestävyyskunnon raja-arvot eri tehtävissä työskenteleville. FireFit-menetelmällä pyritään arvioimaan ja kehittämään myös motorista toimintakykyä ja liikkuvuutta. Hyvä motoriikan hallinta korostuu esimerkiksi pelastustehtävissä korkealla, pelastussukelluksessa, taakkojen nostamisessa ja kantamisessa sekä käytettäessä raskaita työvälineitä.

Pelastajien työhön vaikuttavat vaikeat sää- ja ympäristöolot, kuten kuumuus, pimeys, hämäryys, kylmyys, liukkaus, tuuli ja sade. Lisäksi työtä voivat hankaloittaa epätasainen, kalteva ja korkeuseroiltaan vaihteleva alusta tai maasto. Myös lumi tai upottava maasto kasvattavat rasitusta. Onnettomuuspaikan rauhattomuus ja vuorotyö korostavat motorisen toimintakyvyn tarvetta (Oksa ym. 2014, Prairie ym. 2016, Sluiter ym. 2003).

Pitkien työvuorojen aikana kertyvä fyysinen kuormitus ja lihasväsymys voi heikentää tasapainonhallintaa (Arippa ym. 2021, Leban ym. 2017, Punakallio ym. 2021, Sobeih ym. 2006). Pitkien työrupeamien ja riittämättömän palautumisen kasvattama tapaturmariski voivat korostua poikkeusoloissa. Yli 12 tunnin työvuorot, yli 48 tunnin viikkotyöaika, yöhön ja aikaiseen aamuun ajoittuva työ, alle 11 tunnin vuorovälit sekä alle 35 tunnin viikkolepo ovat yhteydessä kasvaneeseen kuormitukseen.

Kuormitusta on mahdollista hallita työaikasuunnittelulla ja vuoronaikaisilla käytänteillä, joita ovat esimerkiksi tehtäväkierto, tauotus sekä sumusuihku. Jos työajoista aiheutuvaa ylikuormitusta ei kyetä riittävästi vähentämään, on tärkeää käyttää väsymyksen todentamismenetelmiä (fatigue-proofing), jotka tukevat turvallista toimintaa ylikuormitustilanteissa (Dawson ym. 2017). Näitä ovat esimerkiksi kirjalliset toimintaohjeet sekä tekemisten tarkistuttaminen kollegalla tai esihenkilöllä (double checking). Poikkeusolojen varalle työpaikalla on myös oltava käytössä menetelmiä, joilla henkilöstön kuormittumista voidaan seurata mahdollisimman reaaliaikaisesti. Kertyvän datan avulla voidaan työaikoja ja tauotusta räätälöidä.   

Suojavarusteet kasvattavat rasitusta

Suojavarusteiden lisäpaino, paineilmalaitteen aiheuttama kehon painopisteen muutos ja erilaiset suojajalkineet heikentävät usein tasapainonhallintaa. (Brown ym. 2019, Games ym. 2019, Garner ym. 2013, Kesler ym. 2018a, Kesler ym. 2018b, Punakallio ym. 2003). Tämä korostaa pelastushenkilöstön tarvetta harjoitella motoriikkaa urheiluvarustuksen lisäksi myös savusukellusvarustuksessa. Pelastus- ja ensihoitoalan normaaliolojen liikuntaharjoitteluun on sisällytettävä riittävästi mukana motorista toimintakykyä sekä liikkuvuutta tukevia ja edistäviä harjoitteita, joilla luodaan vahva pohja poikkeusolojen varalle. FireFitiä voi hyödyntää lisättäessä liikkuvuus- ja motoriikkaharjoitteita pelastajan omaan harjoitteluun. Erityisesti nostamis-, kantamis- ja siirtämistehtävien ergonomiaa tulee harjoitella normaalioloissa säännöllisesti ja myös yhdistämällä lihaskunnon, kehon hallinnan ja ergonomian harjoittelu esimerkiksi nostamistilannetta simuloimalla.

Muista turvallisuusaloista poiketen pelastajat työskentelevät normaalistikin savussa, vedessä ja kemikaalien seassa, jolloin on pakko käyttää noin 20-kiloista suojavarustusta. Lisäksi mukana kannettavat työkalut ja välineet saattavat painaa 20 kiloa. Pelastussukellusvarustuksen käyttö laskee maksihapenottokykyä noin 8–14 prosenttia verrattuna suorituksiin ilman varustusta (Carballo-Leyenda ym. 2021, Lee ym. 2013, Eves ym. 2005). Tätä selittää vaikeutunut liikkuminen, lisääntynyt hengitysvastus sekä paineilmalaitteen ja muun suojavarustuksen aiheuttama lisäkuorma (Butcher ym. 2006, Taylor ym. 2012, Taylor ym. 2016).

Korkea ympäristön lämpötila ja suuri työskentelevien lihasten määrä lisäävät elimistön lämpökuormaa, ja samaan aikaan suoja-asu sekä ympäristön korkea lämpötila heikentävät elimistön ylimääräisen lämmön poistokykyä (Cheung ym. 2000, Dorman ja Havenith 2009). Jos ylimääräistä lämpöä ei saada poistettua, alkaa elimistön sisälämpötila nousta ja johtaa lopulta lämpöuupumiseen tai vakavampiin komplikaatioihin. Lämmönsiedossa on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja (Renberg ym. 2022.). Hyvän hapenottokyvyn on katsottu olevan yhteydessä parempaan lämmönsietoon, mutta sen on esitetty selittyvän enemmänkin parempana hikoilu- ja lämmönsietokyvyn mukautumisena toistuvan harjoittelun aikaisen sisälämmön nousulle (Foster ym. 2020, Ravanelli ym. 2021).

Hapenoton ja lihasvoiman merkitys

Absoluuttinen maksimaalinenhapenottokyky (l/min) on merkittävämpi kuin painoon suhteutettu hapenottokyky (ml/kg/min) työvaiheissa, joissa joudutaan nostamaan ja kantamaan taakkoja sekä käyttämään painavia työvälineitä, mikä selittyy osin suuremman vartalon koon tuomilla eduilla (Blacker ym. 2015, Lindberg ym. 2013, Siddall ym. 2018, Williams-Bell ym. 2009, Von Heimburg ym. 2006, Lindberg ym. 2013). Kehon painoon suhteutetulla hapenottokyvyllä on merkitystä työssä selviytymiseen, kun se yhdistetään arvioon kehonkoostumuksesta (Elsner & Kolkhorst 2008, Williams-Bell ym 2009, Myhre ym. 1997, Skinner ym. 2020). Pelastusalan työtehtävien monipuolisuuden vuoksi kumpikaan hapenottokyvyn osa-alue ei yksinään ennusta suoriutumista työssä (Williams-Bell ym. 2009). Hyvä hapenottokyky on yhteydessä myös nopeampaan palautumiseen, mikä on tarpeen poikkeusoloissa, joissa tehtävämäärät saattavat olla normaalia suurempia ja palautumisajat tehtävien välillä lyhyempiä (Tomlin Ja Wenger 2001).

Lihasvoima ja -kestävyys ovat tärkeitä esimerkiksi taakkojen kantamisessa, uhrien evakuoinnissa ja murtautumisessa (esim. Michaelides ym. 2008, Rhea ym. 2004, Nazari ym. 2018, Williford ym. 1999). Maksimivoima, erityisesti ylä- ja keskivartalossa, on yhteydessä etenkin raskaiden taakkojen nostamiseen ja kantamiseen (esim. Williams-Bell ym. 2009, Michaelides ym. 2008, Michaelides ym. 2011, Lindberg ym. 2014), kun taas lihaskestävyys vaikuttaa olevan tärkeää pidempikestoisessa suoritteissa (mm. Rhea ym. 2004, Williford ym. 1999, Lindberg ym. 2014). Tämä voi korostua poikkeusolosuhteissa, joissa tehtävät saattavat kestää pidempään tai niitä on useammin kuin tavallisesti.  Myös kehonkoostumus on yhteydessä työstä suoriutumiseen. Lihaskudoksesta on etua työstä suoriutumisessa (Myhre ym. 1997), ja ylimääräinen rasvakudos lisää kuormitusta (Siddal ym. 2018, Williford ym. 1999, Michaelides ym. 2011, Myhre ym. 1997, Skinner ym. 2020).

Monissa maissa on käytössä pelastustyötä jäljitteleviä testiratoja (esim. Blacker ym. 2015, Lindberg ym. 2013, Siddall ym. 2018.) Suomessa on käytössä savusukellusta simuloiva rata, joka koostuu viidestä osatehtävästä. Radalla pystyy harjoittelemaan varusteiden ja hengityssuojalaitteen käyttöä turvallisesti. Samalla voidaan arvioida toimintakyvyn riittävyyttä työn kaltaisissa tehtävissä, ilman ympäristöolojen (kuuma, savu) muodostamaa lisäkuormitusta (Lusa ym. 2015). Rataa on juuri päivitetty ja uudet ohjeet julkaistaan alkuvuodesta 2023 (Lusa ym. 2022). Sen avulla pystytään varautumaan myös poikkeusoloihin, jos esimerkiksi suojavaatetuksen ja/tai paineilmalaitteen käyttö ei ole tuttua tai kuulu normaaliin työhön. 

Poliisitoiminnassa voivat korostua poikkeustehtävät

Sisäisten ja ulkoisten turvallisuusuhkien rajojen hämärtymisen vuoksi myös poliisi joutuu varautumaan näihin hybridiuhkiin. Hybridiuhkia voivat olla provosoidut mielenosoitukset, erityyppiset informaatiovaikuttamisen keinot, viranomaisten tai politiikkojen uhkailu, maahantulon välineellistäminen, kriittisen infrastruktuurin sabotaasit tai äärimmäisenä keinona erilaiset terroriteot sekä tunnuksettomat taistelujoukot.

Poliisin arjesta poikkeavia tehtäviä voivat olla esimerkiksi yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen infrastruktuurin aktiivisempi suojaus tai rajan yli tulevien turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen. Jälkimmäisestä onkin jo saatu kokemusta 2015 pakolaiskriisin aikana sekä viimeksi Venäjän julistaessa 21.9.2022 osittaisen liikekannallepanonsa, joka johti osan Venäjän kansalaisista aktiiviseen pyrkimykseen poistua kotimaastaan. Poliisilla on lisäksi vastuu Suomen poliittisen johdon turvallisuudesta. Esimerkiksi erilaiset NATO-hakemukseen tai yleiseen turvallisuustilanteeseen liittyvät ministereiden poliittiset kiireet heijastuvat myös henkilösuojaustehtäviä suorittavien poliisien arkeen.

Turvallisuustilanteen muuttuminen voi johtaa uusien tehtävien ja kuormitustekijöiden syntymiseen tai lisätä vanhojen työtehtävien kuormitusta sekä tarvetta kohdentaa resursseja uudestaan. Kaikki tämä voi kasvattaa työkuormaa toisaalla sekä aiheuttaa työntekijässä epävarmuutta omista työtehtävistä. Työtehtävien muuttuminen tuo niin fyysisen kuin psyykkisenkin kuormituksen osalta yksilölle uusia kuormitustekijöitä, joihin mukautuminen kestää oman aikansa.

Pitkät työvuorot ja yötyö kuormittavat

Poliisien työuupumusta tutkittaessa epäsäännölliset aikataulut, yli 11 tuntia kestäneet työvuorot, pakolliset ylityöt sekä uniongelmat olivat suurimpia riskitekijöitä (Peterson et al. 2019). Epäsäännölliset työvuorot altistivat sekä emotionaaliseen uupumukseen että persoonallisuuden muutokseen (Peterson et al. 2019), joiden riskiä turvallisuustilanteen muutoksen takia lisääntynyt työmäärä voi kohottaa. Jo nykyisin hälytys- ja valvontasektorin työvuorot kestävät yleensä 10–12 tuntia, ja turvallisuuspoliittiset muutokset voivat lisätä yllättäen epäsäännöllisten työvuorojen tarvetta suhteellisen vakioitujen työvuorokiertojen sijasta.

Erityisesti yötöiden lisääntyminen voi kasvattaa poliiseiden loukkaantumisriskiä. Yhdysvaltalaispoliiseilla tehdyssä tutkimuksessa yövuoroissa (klo 20–04) loukkaantumisriski oli peräti 72 prosenttia suurempi, kuin päivävuoroissa (klo 04–12) (Violanti et al. 2012).  Erityisesti yöllä ilmennyt runsas työkuormitus kasvatti loukkaantumisriskiä 2,3-kertaiseksi alhaiseen työkuormitukseen verrattuna (Violanti et al. 2012). Tutkimus ei erittele loukkaantumisten tyyppiä tai syytä. Valitettavasti juuri yöajat ovat kriittisiä aikoja esimerkiksi erilaisten hybridiuhkien toteuttamiselle, kuten esimerkiksi yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen infrastruktuurin vahingoittamiseen.

Työtehtävien lisääntyminen pidentää automaattisesti myös kuormitusjaksoja ja lyhentää työvuorojen välistä lepoaikaa. Levon vähentyminen voi johtaa helposti työuupumukseen, jonka riskin on todettu kohonneen alle kuusi tuntia yössä nukkuvilla poliiseilla (Peterson et al. 2019). Epäsäännöllinen sekä vähäinen uni voivat johtaa myös erilaisiin uniongelmiin, joiden on todettu alentavan poliisien kognitiivisia toimintoja sekä tunne-elämän hallintaa (Sørengaard et al. 2021). Erilaisten tietoisten toimintojen sekä tunne-elämän heikkeneminen alentavat luonnollisesti toimintakykyä. Kognitiivisten sekä emotionaalisten toimintojen rooli poliisin toimintakyvyssä ilmenee päivittäin erityisesti erilaisten päätöksentekotilanteiden taustavaikuttajina sekä kokonaiskuvan hahmottamisen mahdollistajina.

Työjaksojen pidentyminen lisää poliisin suojavarustuksesta aiheutuvan kuormituksen kasvua. Turvallisuustilanteen muutos voi myös pakottaa poliisin lisäämään erilaisten suojavarusteiden käyttöä osana taktiikkaa. Varustekuormituksen pidentyminen sekä erilaisten raskaampien suojavälineiden käytön lisääntyminen kasvattavat erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön kuormitusta sekä muuttavat työoloja epäergonomisemmiseksi. Tavallinen hälytys- ja valvontasektorilla käytettävä henkilökohtainen suojaliivi sekä varustevyö painavat yhteensä noin 10 kiloa.

Turvallisuustilanteen kiristyessä voidaan poliisin taktiikoita joutua päivittämään myös suojavarustuksen osalta. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa taktisen suojavarustuksen käytön lisääntymistä erilaisissa suojaamistehtävissä, mikä kypärineen lisää poliisin henkilökohtaiseen suojavarustuksen painoa 10–15 kiloa. Aiheutuva kuormitus tuki- ja liikuntaelimistölle on täten henkilökohtaista suojavarustusta huomattavasti suurempi. Sotilailla suojavarustuksen käyttäminen yli neljä tuntia päivässä lisäsi tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen riskiä merkitsevästi (Konitzer et al. 2008). Samansuuntainen korrelaatio on todennäköinen myös poliiseilla suojavarustuksen painon kaksinkertaistuessa.

Pelkästään poliisin henkilökohtaisen suojaliivin käyttö alentaa liikkuvuutta mittaavassa FMS-testissä tulosta 0,5–1,1 pistettä liivimallista riippuen (FMS-testin maksimipisteet 21 pistettä) (Schram et al. 2020). Erityisesti henkilökohtaisen suojaliivin käyttö alentaa olkapäiden sekä reiden liikkuvuutta (Schram et al. 2020). FMS-testin pisteillä on todettu eri viranomaisilla yhteys loukkaantumisriskin kasvuun siten, että alle 14 pisteen tuloksen on todettu kaksinkertaistavan loukkaantumisriskin (Kollock et al. 2019). Työvuorojen pidentyessä kasvaa automaattisesti suojaliivin käytöstä aiheutuva vuorokauden aikainen altistuminen alentuneelle liikkuvuudelle, mikä suurentaa loukkaantumisriskiä. Suojavarustuksen käyttäminen lisää myös poliisien kokemaa subjektiivista kuormitusta, joka kasvoi työtehtävien aikana merkitsevästi suojaliivin aiheuttaman 7,8–17,5 kilon ulkoisen kuorman vuoksi (Tomes et al. 2017).

Rajavartijan työ kysyy muuntautumiskykyä

Normaali- sekä poikkeusolojen tehtävät asettavat erityisvaatimuksia rajavartiomiehen toimintakyvylle. Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 10 §:n mukaan Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on terveydeltään ja ruumiilliselta kunnoltaan virkaan sopiva. Saman lain 22 §:n mukaan Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa palvelevan virkamiehen ja rajavartiomiehen tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa.

Rajavartiomiehen fyysinen suorituskyky arvioidaan testeissä ja lääkärintarkastuksessa. Rajavartiomiehen toimintakykyä on tarkasteltu hyvin pitkälle fyysisesti, toki myös muita osa-alueita on tunnistettu ja huomioitu jo koulutuksessa. Viimeaikaiset turvallisuusympäristön muutokset ovat kuitenkin korostaneet psyykkisen ja eettisen toimintakyvyn vaatimuksia. Ukrainan sotaa pakenevien ihmisten kohtaamiset rajalla ja heidän järkyttävien kokemustensa kuunteleminen ovat esimerkki tästä. Samaan aikaan hybridivaikuttaminen on vähintään uhkana jatkuvasti läsnä rajavartiomiehen toimintaympäristössä. Kun tähän vielä lisätään vaativat meripelastustehtävät sekä varautuminen sotilaalliseen uhkaan ja näiden kaikkien eri tilanteiden ja uhkien jopa yhtäaikainen konkretisoituminen, niin tämä kuvaa hyvin sitä kokonaisuutta, johon rajavartiomiehen on varauduttava.

Rajavartiolaitoksen laaja tehtäväkenttä ja joustava käyttö erilaisissa turvallisuustilanteissa edellyttää yksittäiseltä rajavartiomieheltä suurta muuntautumiskykyä ja oman toiminnan sovittamista erilaisiin tilanteisiin. Yhtenä esimerkkinä on viime aikoina Euroopassa nähty laajan laittoman maahantulon käyttäminen vaikuttamiskeinona. Tällainen tilanne kestäisi todennäköisesti pitkään, sisältäisi paljon epäselvyyksiä ja rajalla kohdattaisiin siviilejä, joiden joukossa voisi olla myös vaarallisia henkilöitä. Tilanne edellyttää rajavartiomieheltä selvää toiminnan eettistä perustaa ja vahvaa psyykkistä toimintakykyä, jotta hän voi hallita kuormitusta ja onnistua tehtävässään. Erittäin todennäköisesti jossain vaiheessa joudutaan käyttämään fyysistä voimaa, jolloin fyysinen toimintakyky korostuu niin kestävyyden, voiman kuin nopeuden osalta.

Henkinen vahvuus korostuu usein, mutta ilman hyvää fyysistä toimintakykyä ei ole edellytyksiä suoriutua kaikista tehtävistä. Rajavartiolaitos kannustaakin työntekijöitään fyysisen kunnon ylläpitoon ja kehittämiseen ja tukee sitä mahdollisuuksien mukaan. Henkisen jaksamisen ja tuen osalta on luotu toimintamallit, joilla vastataan työelämän haasteisiin. Keskeistä valmistautumisessa haastaviin tehtäviin on koulutus ja harjoittelu.

Pitkittynyt sota syö sotilaan toimintakykyä

Sota Ukrainassa on osoittanut, että nykyaikainen sodankäynti asettaa merkittäviä vaatimuksia sotilaan fyysiselle ja psyykkiselle toimintakyvylle. Vaikka teknologia on osin helpottanut yksittäisen sotilaan fyysistä ja psyykkistä kuormaa taistelukentällä, kannettavan taakan määrä on edelleen kasvanut ja palautumisaika lyhentynyt. Lisäksi suojautuminen ilmasta toimivilta asejärjestelmiltä (esim. dronet) on vaikeutunut ja sotatoimien aiheuttava psyykkinen kuormitus voi olla huomattavan suuri (Chester ym. 2013).

Sodan pitkittyessä fyysinen ja psyykkinen kuormitus kumuloituu ja asettaa kohonneita vaatimuksia tulokselliselle sotilastehtävien suorittamiselle. Asevaikutusten lisäksi fysiologisesti sotilaan toimintakykyä heikentävät muun muassa uni-, energia- ja nestevaje sekä kehon riittämättömästä palautumisesta johtuva fyysisen toimintakyvyn heikentyminen (Nindl ym. 2013, Henning ym. 2011, Kyröläinen ym. 2008, Grandou ym. 2019). Näiden lisäksi sotilaan toimintakykyyn vaikuttavat kielteisesti ympäristötekijät, kuten kylmä, kuuma, korkea ilmanala ja saasteet (Korzeniewski ym. 2013, Bakker-Dyos ym. 2016, Parsons ym. 2019), sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinvammat.

Laki Puolustusvoimista (11.5.2007/551) edellyttää, että ammattisotilaan tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämiä sotilaan perustaitoja ja kuntoa (43 §). Sotilastyö sisältää fyysiseltä kuormitukseltaan useita keskiraskaita tai raskaita tehtäviä (Ainsworth ym. 2000, Sperlich ym. 2011). Sotilas joutuu kantamaan, nostamaan, laskemaan ja työntämään taakkoja (25–45 kg) sekä marssimaan jalan taisteluvarustuksessa (25–30 kg). Taisteluvarustuksessa marssittaessa työn kuormitus on 7–9 metabolisen ekvivalentti (MET) -yksikön tasolla (1 MET = 3,6 ml/kg/min). Tyypillisten sotilastehtävien hapenkulutus vaihtelee 5–11 MET-yksikön (18–40 ml/kg/min) välillä, joten tunteja kestävä yhtäjaksoinen työskentely edellyttää Espteinin ym. (1988) työnkuormituksen 50 prosentin voimavarareservin säännöllä 10–22 MET (36-80 ml/kg/min) hapenottokyvyn vaatimusta.

Toisaalta yksittäisten sotilastehtävien hetkellinen kuormittavuus voi nousta hyvin raskaan (60–100 % maksimaalisesta aerobisesta tasosta) työn kuormituksen tasolle. Karkeasti ottaen sotilaalta edellytetään yli 14 MET-yksikön (50 ml/kg/min) maksimaalista hapenottokykyä, jotta hän pystyisi suoriutumaan jatkuvasta taistelukentän kuormituksesta uupumatta (Lindholm ym. 2009, Pihlainen ym. 2014). Hyvän kestävyyskunnon lisäksi useat taistelutoimintaan liittyvät tehtävät asettavat kasvavia vaatimuksia hermo-lihasjärjestelmän toimintakyvylle, mikä korostaa teho- ja voimaharjoittelun merkitystä (Szivak & Kraemer, 2015). Suurempien nopeusominaisuuksien on havaittu olevan yhteydessä parempaan suoriutumiseen sotilaiden esteradalla (Harman ym. 2008). Alavartalon maksimivoimatasojen on havaittu olevan positiivisesti yhteydessä marssisuoritukseen ja ylävartalon voiman puolestaan taakankantokykyyn (Harman ym. 2008, Nindl ym. 2002).

Toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen vaativat suunnitelmallista päivittäistä harjoittelua, jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon koulutuksen ja työn kuormitustekijät ja niiden vaikutus kuormitukseen ja palautumiseen. Systemaattisella fyysisellä harjoittelulla varmistetaan sotilaan riittävä tehtäväkohtainen toimintakyky ja ennaltaehkäistään rasitusvammoja sekä ylläpidetään jaksamista ja valmiutta (Kyröläinen ym. 2018, Vaara ym. 2021). Sotilaiden fyysisen harjoittelun näkökulmasta monipuolinen kestävyys- ja voimaominaisuuksien kehittäminen on perusteltua, mutta liiallinen kestävyysharjoittelun painottaminen saattaa estää voimaominaisuuksien optimaalista kehittymistä ja lisätä rasitusvammariskiä. Toisaalta voimaharjoittelu vaatii enemmän aikaa ja tilaresursseja, kuten myös harjoitusvaikutusten ymmärtämistä sotilaan toiminnassa (Friedl ym. 2015).

Euroopan kiristynyt turvallisuustilanne ja Ukrainan sodan kokemukset osoittavat, että sotilaiden toimintakykyvaatimukset eivät ainakaan ole laskeneet. Riittävä fyysinen toimintakykyreservi vaimentaa äkillisiä sotilastyön aiheuttamia kuormitushuippuja, vahvistaa elimistön sopeutumismekanismeja ja nopeuttaa palautumista (Nindl ym. 2007, Sporiš ym. 2012). Oleellista on myös muistaa psyykkisen toimintakyvyn merkitys. On kuitenkin muistettava, että fyysisen toimintakyvyn kehittyminen saattaa edesauttaa palautumista myös psykologisten stressitekijöiden kuormituksesta (Szivak ym. 2018).

Ukrainan sodan opetuksia

Laajamittainen sota Ukrainassa on kestänyt lähes vuoden ja jatkuu edelleen rajuna. Alustavia johtopäätöksiä voidaan sodasta jo tehdä. Toimintakyvyn kannalta on todettavissa, että joukkojen on kyettävä toimimaan pitkäkestoisissa operaatioissa jatkuvassa taistelukosketuksessa huomattavan pitkiä aikoja. Fyysinen toimintakyky on nykyaikaisessa ja tulevaisuuden sodassa tärkeää silloinkin, kun taistelukentällä on ihmisten lisäksi teknisesti kehittyneitä järjestelmiä ja vaikkapa robotteja.

Lisäksi Ukrainan sota osoittaa sotilaiden eettisen toimintakyvyn ja joukkojen sosiaalisen koheesion tärkeyden. Sodankäyntiä ohjaavat säännöt on omaksuttava yksilötasolta alkaen. Siviiliväestön kunnioittaminen, palvelustovereiden tukeminen ja auttaminen sekä joukon yhteishenki edistävät kaikki sotilaallisten tehtävien toteuttamista ja sodankäynnin tavoitteisiin pääsemistä. Kuriton ja huonohenkinen joukko ei pitkään tämän päivän taistelukentällä selviä. Paraskaan sotamateriaali ei riitä onnistumiseen, jos sotilaat yksilöinä ja heistä koostuvina joukkoina eivät omaa riittävää fyysistä, psyykkistä, eettistä tai sosiaalista toimintakykyä.

Sirpa Lusa, THT, dosentti
johtava tutkija
Työterveyslaitos
sirpa.lusa(at)ttl.fi

Anne Punakallio, FT, dosentti
johtava tutkija
Työterveyslaitos

Janne Halonen, TtM
erityisasiantuntija
Työterveyslaitos

Mikael Sallinen, PsT, dosentti
tutkimuspäällikkö
Työterveyslaitos

Kai Pihlainen, FT
liikuntasuunnittelija
Pääesikunta, koulutusosasto
kai.pihlainen(at)mil.fi

Tommi Ojanen, LitT
vanhempi tutkija
Puolustusvoimien tutkimuslaitos

Jyri Raitasalo, prikaatikenraali
komentaja
Karjalan prikaati

Jani Vaara, LitT
apulaisprofessori
Maanpuolustuskorkeakoulu

Heikki Kyröläinen, LitT
liikuntafysiologian professori
liikuntatieteellinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto

Jorma Isohanni, TtK
Helsingin poliisilaitos
jorma.isohanni(at)poliisi.fi

Jani Miettinen, majuri
henkilöstöasiantuntija
Rajavartiolaitoksen esikunta
jani.miettinen(at)raja.fi

Lähteet

Ainsworth, B. E., Haskell, W. L., Whitt, M. C., Irwin, M. L,, Swartz, A. M, Strath, S. J,, O'Brien,  W. L., Bassett, D. R. Jr, Schmitz, K. H., Emplaincourt,  P. O., Jacobs, D. R. Jr & Leon, A. S. 2000. Compendium of physical activities: an update of activity codes and MET intensities. Med Sci Sports Exerc. 2000 Sep;32(9 Suppl):S498-504. doi: 10.1097/00005768-200009001-00009. PMID: 10993420.

Arippa, F., Leban, B., Fadda, P., Fancello, G. & Pau, M. 2021. Trunk sway changes in professional bus drivers during actual shifts on long-distance routes 2021;21:1-13. DOI: 10.1080/00140139.2021.1991002. Online ahead of print.

Bakker-Dyos, J., Vanstone, S. & Mellor, A. J. 2016. High altitude adaptation and illness: military implications. J R Nav Med Serv. 2016;102(1):33-9. PMID: 29984977.

Blacker, S. D., Rayson, M. P., Wilkinson, D. M., Carter, J. M., Nevill, A. M. & Richmond, V. L. 2015. Physical employment standards for UK fire and rescue service personnel. Occupational Medicine, 66 (1), 38–45. doi:10.1093/occmed/kqv122

Brown, M. N., Char R. M. M. L., Henry S. O., Tanigawa J. & Yasui S. 2019. The effect of firefighter personal protective equipment on static and dynamic balance. Ergonomics 2019 Sep;62(9):1193–1201. Epub 2019 Jun 17.

Butcher S. J., Jones, R. L., Eves, N. D. & Petersen, S. R. 2006. Work of breathing is increased during exercise with the self-contained breathing apparatus regulator. Appl Physiol Nutr Metab. 2006 Dec;31(6):693-701. doi: 10.1139/h06-073. PMID: 17213883.

Carballo-Leyenda, B., Gutiérrez-Arroyo, J., García-Heras, F., Sánchez-Collado, P., Villa-Vicente, J. G. & Rodríguez-Marroyo J. A. 2021. Influence of Personal Protective Equipment on Wildland Firefighters' Physiological Response and Performance during the Pack Test. Int J Environ Res Public Health. 2021 May 11;18(10):5050. doi: 10.3390/ijerph18105050. PMID: 34064599; PMCID: PMC8151886.

Chester A. L., Edwards A. M., Crowe M. & Quirk F. 2013. Physiological, biochemical, and psychological responses to environmental survival training in the Royal Australian Air Force. Mil Med. 2013 Jul;178(7):e829-35. doi: 10.7205/MILMED-D-12-00499. PMID: 23820360.

Cheung, S. S., McLellan, T. M & Tenaglia, S. 2000. The thermophysiology of uncompensable heat stress. Physiological manipulations and individual characteristics. Sports Med. 2000 May;29(5):329-59. doi: 10.2165/00007256-200029050-00004. PMID: 10840867.

Dawson, D., Chapman, J. & Thomas, M. J. 2012. Fatigue-proofing: a new approach to reducing fatigue-related risk using the principles of error management. Sleep Med Rev. 2012 Apr;16(2):167-75. doi: 10.1016/j.smrv.2011.05.004. Epub 2011 Jul 23.

Dorman, L. E. & Havenith, G. 2009. The effects of protective clothing on energy consumption during different activities. Eur J Appl Physiol. 2009 Feb;105(3):463-70. doi: 10.1007/s00421-008-0924-2. Epub 2008 Nov 15. PMID: 19011890.

Dreger, R. W. & Petersen, S. R. 2007. Oxygen cost of the CF–DND fire fit test in males and females. Applied Physiology, Nutrition, and Metabolism 32(3), 454–462. doi:10.1139/h07-020

Elsner, K. L. & Kolkhorst, F. W. 2008. Metabolic Demands of Simulated Firefighting Tasks. Ergonomics 51(9), 1418–1425. doi:10.1080/00140130802120259

Epstein, Y., Rosenblum, J., Burstein, R. & Sawka, M. N. 1988. External load can alter the energy cost of prolonged exercise. Eur J Appl Physiol Occup Physiol. 1988;57(2):243-7. doi: 10.1007/BF00640670. PMID: 3349993.

Eves, N. D., Jones R. L. & Petersen, S. R. 2005. The influence of the self-contained breathing apparatus (SCBA) on ventilatory function and maximal exercise. Can J Appl Physiol. 2005 Oct;30(5):507-19. doi: 10.1139/h05-137. PMID: 16293900.

Foster, J., Hodder, S.G., Lloyd, A.B. & Havenith, G. 2020. Individual responses to heat stress: implications for hyperthermia and physical work capacity. Front. Physiol. 11, 541483. https://doi.org/10.3389/fphys.2020.541483.

Friedl K. E., Knapik J. J., Häkkinen, K., Baumgartner, N., Groeller, H., Taylor, N. A., Duarte A. F., Kyröläinen, H., Jones, B. H, Kraemer, W. J. & Nindl B. C. 2015. Perspectives on Aerobic and Strength Influences on Military Physical Readiness: Report of an Internation35al Military Physiology Roundtable. J Strength Cond Res. 2015 Nov;29 Suppl 11:S10-23. doi: 10.1519/JSC.0000000000001025. PMID: 26506170.

Games, K. E., Csiernik, A. J., Winkelmann, Z. K., True, J. R. & Eberman, L. E. 2019. Personal protective ensembles' effect on dynamic balance in firefighters. Work 2019;62(3):507–514.

Garner, J., Wade, C., Garten, R., Chander, H. & Acevedo, E. 2013. The influence of firefighter boot type on balance. International Journal of Industrial Ergonomics 2013;43(1):77–81.

Grandou, C., Wallace, L., Fullagar, H. H. K., Duffield, R. & Burley, S. 2019. The Effects of Sleep Loss on Military Physical Performance. Sports Med. 2019 Aug;49(8):1159-1172. doi: 10.1007/s40279-019-01123-8. PMID: 31102110.

Harman, E. A., Gutekunst, D. J, Frykman, P. N., Nindl, B. C., Alemany, J. A., Mello, R. P., Sharp, M. A. 2008. Effects of two different eight-week training programs on military physical performance. J Strength Cond Res. 2008 Mar;22(2):524-34. doi: 10.1519/JSC.0b013e31816347b6. PMID: 18550970.

Henning, P. C., Park, B. S. & Kim, J. S. 2011. Physiological decrements during sustained military operational stress. Mil Med. 2011 Sep;176(9):991-7. doi: 10.7205/milmed-d-11-00053. PMID: 21987955.

Holmér, I. & Gavhed, D. 2007. Classification of metabolic and respiratory demands in fire fighting activity with extreme workloads. Applied Ergonomics 38 (1), 45–52. doi:10.1016/j.apergo.2006.01.004

Kesler R. M., Bradley, F. F., Deetjen, G. S., Angelini, M. J., Petrucci, M. N., Rosengren, K. S., Horn, G. P. & Hsiao-Wecksler E. T. 2018a. Impact of SCBA size and fatigue from different firefighting work cycles on firefighter gait. Ergonomics 2018a Sep;61(9):1208–1215. Epub 2018 Apr 4.

Kesler, R. M., Deetjen, G. S., Bradley, F. F., Angelini, M. J., Petrucci, M. N., Rosengren, K. S., Horn, G. P. & Hsiao-Wecksler, E. T. 2018b. Impact of SCBA size and firefighting work cycle on firefighter functional balance. Appl Ergon 2018b May;69:112–119.

Kollock, R. O., Lyons, M., Sanders, G. & Hale, D. 2019. The effectiveness of the functional movement screen in determining injury risk in tactical occupations. Industrial Health 2019; 57: 406-418.

Konitzer, L. N, Fargo, M. V., Brininger, T. L. & Reed, M. L. 2008. Association between Back, Neck, and Upper Extremity Musculoskeletal Pain and the Individual Body Armor. Journal of Hand Therapy 2008; 21: 143-148.

Korzeniewski, K., Nitsch-Osuch, A., Chciałowski, A. & Korsak, J. 2013. Environmental factors, immune changes and respiratory diseases in troops during military activities. Respir Physiol Neurobiol. 2013 Jun 1;187(1):118-22. doi: 10.1016/j.resp.2013.02.003. Epub 2013 Feb 10. PMID: 23403385; PMCID: PMC7172301.

Kyröläinen H., Karinkanta J., Santtila M., Koski H., Mäntysaari M.  & Pullinen T. 2008. Hormonal responses during a prolonged military field exercise with variable exercise intensity. Eur J Appl Physiol. 2008 Mar;102(5):539-46. doi: 10.1007/s00421-007-0619-0. Epub 2007 Nov 27. PMID: 18040709.

Kyröläinen H., Pihlainen K., Vaara J. P., Ojanen T. & Santtila M. 2008. Optimising training adaptations and performance in military environment. J Sci Med Sport. 2018 Nov;21(11):1131-1138. doi: 10.1016/j.jsams.2017.11.019. Epub 2017 Dec 20. PMID: 29428505.

Leban, B., Fancello, G., Fadda, P. & Pau, M. 2017. Changes in trunk sway of quay crane operators during work shift: A possible marker for fatigue? Appl Ergon 2017 65;105-111. DOI: 10.1016/j.apergo.2017.06.007. Epub 2017 Jun 13.

Lee, J. Y., Bakri, I., Kim, J. H., Son, S. Y. & Tochihara Y. 2013. The impact of firefighter personal protective equipment and treadmill protocol on maximal oxygen uptake. J Occup Environ Hyg. 2013;10(7):397-407. doi: 10.1080/15459624.2013.792681. PMID: 23668854; PMCID: PMC4620539.

Lindberg, A. S., Oksa, J., Gavhed, D. & Malm, C. 2013. Field Tests for Evaluating the Aerobic Work Capacity of Firefighters. PloS ONE 8 (7), e68047. doi:10.1371/ journal.pone.0068047

Lindholm, H., Ilmarinen, R., Santtila, M., Oksa, J., Rissanen, S., Hirvonen, A., Mälkiä, E., Rusko, H., Mäntysaari, M. & Kyröläinen, H. 2009. Sotilastyön tehtäväkohtainen energiankulutus, eri tehtävien edellyttämä fyysinen minimisuorituskyky ja kuormituksen sekä kuormittuminen arviointi kenttäolosuhteissa. MATINEn loppuraportti hankkeesta 672.

Lusa S., Halonen J., Punakallio A., Wikström M., Lindholm H. & Luukkonen R. 2015. FireFit: Pelastajien fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmän käytettävyys ja FireFit-indeksin kehittäminen. FireFit-hankkeen IV vaihe. Tietoa työstä. Työterveyslaitos, Helsinki 2015. ISBN 978-952-261-622-7 (PDF).     http://www.julkari.fi/handle/10024/129628

Michaelides, M. A., Parpa, K. M. Thompson, J. & Brown, B. 2008. Predicting Performance on a Firefghter's Ability Test From Fitness Parameters. Measurement and Evaluation 79 (4), 468–475

Michaelides, M. A., Parpa, K. M., Henry, L. J., Thompson, G. B. & Brown, B. S. 2011. Assessment of Physical Fitness Aspects and Their Relationship to Firefightersʼ Job Abilities. Journal of Strength and Conditioning Research 25 (4), 956–965. doi:10.1519/jsc.0b013e3181cc23ea

Myhre, L. G., Tucker, D. M., Bauer, D. H. & Fischer, J. R. 1997. Relationship Between Selected Measures of Physical Fitness and Performance of a Simulated Fire Fighting Emergency Task. Crew Systems Directorate, AL/CFT Systems Research Branch.

Nazari, G., MacDermid, J. C., Sinden, K. E. & Overend, T. J. 2018. The Relationship between Physical Fitness and Simulated Firefighting Task Performance. Rehabilitation Research and Practice 2018, 1–7. doi:10.1155/2018/3234176

Nindl B. C., Leone C. D., Tharion W. J., Johnson R. F., Castellani J. W., Patton J. F. & Montain S. J. 2002. Physical performance responses during 72 h of military operational stress. Med Sci Sports Exerc. 2002 Nov;34(11):1814-22. doi: 10.1097/00005768-200211000-00019. PMID: 12439088.

Nindl, B. C., Castellani, J. W., Warr, B. J., Sharp, M. A., Henning, P. C., Spiering, B. A. & Scofield, D. E. 2013. Physiological Employment Standards III: physiological challenges and consequences encountered during international military deployments. Eur J Appl Physiol. 2013 Nov;113(11):2655-72. doi: 10.1007/s00421-013-2591-1. Epub 2013 Feb 22. PMID: 23430237.

Oksa, J., Hosio, S., Makinen, T., et al. 2014. Muscular, cardiorespiratory and thermal strain of mast and pole workers. Ergonomics. 2014;57:669-678.

Parsons, I. T., Stacey, M. J. & Woods, D. R. Heat Adaptation in Military Personnel: Mitigating Risk, Maximizing Performance. Front Physiol. 2019 Dec 17;10:1485. doi: 10.3389/fphys.2019.01485. PMID: 31920694; PMCID: PMC6928107.

Peterson, S. A., Wolkov, A. P., Lockley, S. W., O´Brien, C. S., Qadri, S., Sullivan, J. P., Czeisler, C. A., Rajaratnam Shanta, M. W. & Barger, L. K. 2019. Associations between shift work characteristics, shift work schedules, sleep and burnout in North American police officers: a cross-sectional study 2019; 9(11).

Pihlainen K., Santtila M., Häkkinen K., Lindholm H. & Kyröläinen H. 2014. Cardiorespiratory responses induced by various military field tasks. Mil Med. 2014 Feb;179(2):218-24. doi: 10.7205/MILMED-D-13-00299. PMID: 24491620.

Prairie, J., Plamondon, A., Hegg-Deloye, S., Larouche, D. & Corbeil, P. 2016. Biomechanical risk assessment during field loading of hydraulic stretchers into ambulances. Int J Ind Ergon 2016; 54: 1-9.

Punakallio, A., Lusa, S. & Luukkonen, R. 2003. Protective equipment affects balance abilities differently in younger and older firefight-ers. Aviat Space Environ Med 2003;74:1151–1156.

Punakallio, A., Wikström, M., Lusa, S., Lindholm, H. & Luukkonen R. 2015. Pelastajien motorinen toimintakyky ja liikkuvuus. FireFit fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantajärjestelmän kehittämisen 3. vaihe Työterveyslaitos Helsinki 2015. ISBN 978-952-261-552-7 (PDF). http://urn.fi/URN:978-952-261-552-7

Punakallio, A., Halonen, J., Lusa, S., Oksa, J., Mänttäri, S., Vuokko, A. & Remes, J. 2021. FirstFit : Ensihoitajien fyysisen toiminta- ja työkyvyn arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa. Julkari  STM:n hallinnonalan avoin julkaisuarkisto 2021 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-990-7

Ravanelli, N., Cramer, M., Imbeault P. & Jay, O. 2017. The optimal exercise intensity for the unbiased comparison of thermoregulatory responses between groups unmatched for body size during uncompensable heat stress. Physiol Rep. 2017 Mar;5(5):e13099. doi: 10.14814/phy2.13099. PMID: 28270588; PMCID: PMC5350162.

Renberg, J., Lignier M. J., Wiggen, Ø. N., Færevik, H., Helgerud, J. & Sandsund, M. 2022. Heat tolerance during uncompensable heat stress in men and women wearing firefighter personal protective equipment. Appl Ergon. 2022 May;101:103702. doi: 10.1016/j.apergo.2022.103702. Epub 2022 Feb 1. PMID: 35121406.

Rhea, M., Alvar, B. & Gray, R. 2004. Physical Fitness and Job Performance of Firefighters. Journal of Strength and Conditioning Research 18 (2), 348–352.

Schram, B., Orr, R., Hinton, B., Norris, G. & Pope, R. 2020. The effects of body armour on mobility and postural control of police officers. Journal of Bodywork & Movement Therapies. 2020; 24: 190-194.

Siddall, A. G., Stevenson, R. D. M., Turner, P. J. F. & Bilzon, J. L. J. 2018. Physical and Physiological Performance Determinants of a Firefighting Simulation Test. Journal of Occupational and Environmental Medicine 60 7, 637–643. doi:10.1097/jom.0000000000001313

Skinner T. L., Kelly V. G., Boytar A. N., Peeters G. G. & Rynne S. B. 2020. Aviation Rescue Firefighters physical fitness and predictors of task performance. J Sci Med Sport. 2020 Dec;23(12):1228-1233. doi: 10.1016/j.jsams.2020.05.013. Epub 2020 May 25. PMID: 32507623.

Sluiter, J. K, van der Beek, A. J. & Frings-Dresen, M. H. W. 2003. Medical staff in emergency situations: severity of patient status predicts stress hormone reactivity and recovery. Occupational and environmental medicine. 2003;60:373-375.

Sobeih, T. M., Davis K. G., Succop, P. A., Jetter, W. A. & Bhattacharya, A. 2006. Postural balance changes in on-duty firefighters: Effect of gear and long work shifts. J Occup Environ Med 2006;48:68-75. DOI: 10.1097/01.jom.0000181756.38010.d2

Sperlich B., Krueger M., Zinner C., Achtzehn S., de Marées M. &, Mester J. 2011. Oxygen uptake, velocity at lactate threshold, and running economy in elite special forces. Mil Med. 2011 Feb;176(2):218-21. doi: 10.7205/milmed-d-10-00234. PMID: 21366088.

Szivak T. K. & Kraemer W. J. 2015. Physiological Readiness and Resilience: Pillars of Military Preparedness. J Strength Cond Res. 2015 Nov;29 Suppl 11:S34-9. doi: 10.1519/JSC.0000000000001073. PMID: 26506195.

Szivak T. K., Lee E. C., Saenz C., Flanagan S. D., Focht B. C., Volek J. S., Maresh C. M. & Kraemer W. J. 2018. Adrenal Stress and Physical Performance During Military Survival Training. Aerosp Med Hum Perform. 2018 Feb 1;89(2):99-107. doi: 10.3357/AMHP.4831.2018. PMID: 29463354.

Sørengaard A. T., Olsen, A., Langvik, E. & Saksvik-Lehouillier I. 2021. Associations between Sleep and Work-Related Cognitive and Emotional Functioning in Police Employees. Safety and Health at Work 2021; 12: 359-364.

Taylor, N. A., Lewis, M. C., Notley, S. R. & Peoples, G. E. 2012. A fractionation of the physiological burden of the personal protective equipment worn by firefighters. Eur J Appl Physiol. 2012 Aug;112(8):2913-21. doi: 10.1007/s00421-011-2267-7. Epub 2011 Dec 6. PMID: 22143844.

Taylor N. A., Peoples, G. E. & Petersen, S. R. 2016. Load carriage, human performance, and employment standards. Appl Physiol Nutr Metab. 2016 Jun;41(6 Suppl 2):S131-47. doi: 10.1139/apnm-2015-0486. PMID: 27277563.

Tomes, C., Orr R. M. & Pope R. 2017. The impact of body armor on physical performance of law enforcement personnel: a systematic review. Annals of Occupational and Environmental Medicine 2017; 29(14).

Tomlin, D. L. & Wenger H. A. 2001. The relationship between aerobic fitness and recovery from high intensity intermittent exercise. Sports Med. 2001;31(1):1-11. doi: 10.2165/00007256-200131010-00001. PMID: 11219498.

Vaara J. P., Groeller H., Drain J., Kyröläinen H., Pihlainen K., Ojanen T., Connaboy C., Santtila M., Agostinelli P. & Nindl B. C. 2022. Physical training considerations for optimizing performance in essential military tasks. Eur J Sport Sci. 2022 Jan;22(1):43-57. doi: 10.1080/17461391.2021.1930193. Epub 2021 Jun 3. PMID: 34006204.

Violanti J. M., Fekedulegn D., Andrew M. E., Charles L. E., Hartley T. A., Vila B & Burchfiel C. M. 2012. Shift Work and the Incidence of Injury Among Police Officers. American Journal of Industrial Medicine 2012; 55(3): 217-227.

Williams-Bell, F. M., Villar, R., Sharratt, M. T. & Hugson, R. L. 2009. Physiological Demands of the Firefighter Candidate Physical Ability Test. Medicine & Science in Sports & Exercise 41(3), 653–662. doi:10.1249/mss.0b013e31818ad117 

Williford, H. N., Duey, W. J., Olson, M. S., Howard, R. & Wang, N. 1999. Relationship Between Fire Fighting Suppression Tasks and Physical Fitness. Ergonomics 42(9), 1179–1186. doi:10.1080/001401399185063

Von Heimburg, E., Rasmussen, A. K., Medbo, J. 2006. Physiological responses of firefighters and performance predictors during a simulated rescue of hospital patients. Ergonomics 49 (2), 111–126.

Von Heimburg, E., Medbo, J., Sandsunds, M. & Reinertsen, R. 2013. Performance on a Work-Simulating Firefighter Test Versus Approved Laboratory Tests for Firefighters and Applicants. International Journal of Occupational Safety and Ergonomics: JOSE 19 (2), 227-43.

Tule keskustelemaan ja päivittämään tietosi turvallisuusalojen testaamisesta Kuntotestauspäiville 29.–30.3.2023. Tapahtumapaikkana on ammattikorkeakoulu Arcadan kampus Helsingissä. Tapahtumaan voi osallistua myös verkon välityksellä.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Liikunta & Tiede -lehdessä 1/2023 ja se on luettavissa myös pdf-muodossa.