Koronavirus haastaa myös liikkujan, mutta liikkua kannattaa

Kiinasta maailmalle kiertoon lähtenyt koronavirus (SARS-CoV-2) on tehnyt jo karmaisevaa tuhoa monissa maissa. Euroopassa tauti on iskenyt kovimmin Italiassa ja Espanjassa, mutta muut maat ovat tulossa perässä, vaikka vahvoihin estotoimenpiteisiin on jo ryhdytty. Silti ei uskalla edes ajatella, millaisiin tuhoihin virus vielä kykenee. Suomessa tautihuippua on povattu toukokuun toiselle viikolle, joten suurimmat vaikutukset ovat luultavasti vasta edessäpäin.

Eristystoimenpiteisiin ei ole suotta ryhdytty, vaikka myös käsi- ja muuta hygieniaa korostetaan. Ne ovatkin tärkeimpiä asioita, joilla virusta voi yrittää välttää tai olla välittämättä sitä muihin. Liikunta on tässä yhtälössä pikkutekijä, mutta British Journal of Sports Medicine -tiedelehdessä ilmestyi epidemian ollessa Suomessa alkuvaiheessa kirjoitus, joka myös muistutti liikunnan ylläpidosta epidemian aikanakin.

Liikunnan tiedetään vaikuttavan positiivisesti elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan. Sen merkitys tuskin on lähelläkään sitä mitä yksilön perimä, tautihistoria ja rokotukset määrittävät elimistön alttiutta sairastua ja kykyä parantua leviävästä SARS-CoV-2:n aiheuttamasta COVID-19-taudista. Silti liikunta voi omalta pieneltä osaltaan vaikuttaa, että tauti toivottavasti jää lievemmäksi, jos sen sattuu saamaan.

Vaikutukset immuniteettiin eivät suinkaan ole ainut syy pysyä liikkeellä, vaikka ryhmäliikuntatunnit ja yhteisharjoitukset ovatkin tällä hetkellä kielletty. Nimittäin liikkumattomuus alkaa tunnetusti vaikuttaa hyvin nopeasti. Seurauksena ovat mm. lihaskato ja luiden haurastuminen, joten television tai tietokoneen ääreen ei ole syytä jumittua tässäkään tilanteessa.

Tietous liikkumisen tärkeydestä ovat onneksi tuttua suomalaisille, minkä vuoksi metsät ja muut ulkoilualueet ovat täyttyneet perheistä ja yksittäisistä liikkujista. Ulkoliikunta onkin nyt ainoa oikea suuntaus, sillä kirjoittajatkin muistuttavat kuntosalien olevan huono tila tautien leviämistä ajatellen. Onneksi monet saleista onkin tällä hetkellä suljettu, mutta näin ei ole laita vielä esimerkiksi Ruotsissa. Ulkoliikunnassakin riittävän, usean metrin etäisyyden pitäminen kanssaliikkujaan on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, jotta harmittamattomalta vaikuttavan aivastuksenkin riskit voidaan minimoida. Sairaana ei tietysti kannata harrastaa liikuntaa, mutta terveenä ollessa liikuntaa ei sovi unohtaa edes näinä rajoitusten aikoina.

Vaikka monet kuntosalit ovat viruspandemiasta johtuen tällä hetkellä kiinni, niin voimailu- ja lihaskuntoharjoittelua ei sovi unohtaa. Sitä pitäisi edelleen tehdä vähintään kaksi kertaa viikossa. Eivätkä salien sulut ole mikään este toiminnalle, sillä edes lihaskuntoharjoitteluun ei tarvita kuntosalia. Jo pelkällä kotilattialla tai nurmikolla voi tehdä niin kovan voimaharjoituksen kuin kuvitella saattaa. Kokeile esimerkiksi yhden jalan kyykkyä alas asti laskeutuen, tai pystypunneruksia pää alaspäin jalat ylhäällä seinästä tukea hieman hakien, niin havahdut, että edes maksimivoimaharjoitusta varten ei tarvitse jatkossakaan lähteä kuntosalille.

Kirjoittaja:
Ilkka Heinonen, LitM, FM, FT
Akatemiatutkija, Liikunta- ja verenkiertofysiologian dosentti
PET-keskus & Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen laitos
Turun yliopisto, Turku
ilkka.heinonen(at)utu.fi

LÄHDE:

Dominski FH, Dominski BH. Exercise and Infectious Diseases – Covid-19. British Journal of Sports Medicine.