Koronapandemian vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen monisäikeisiä
COVID-19-potilailla, jotka kotiutuivat kuntoutussairaalasta keskimäärin 32 vuorokauden kuluttua sairastumisesta, yli 50 prosentilla fyysinen toimintakyky oli heikentynyt merkittävästi.
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan koronapandemian ensimmäisen aallon vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen vaihtelivat. Osalla ihmisistä aktiivisuus nousi merkittävästi, ja toisilla se laski huomattavasti. Fyysisen aktiivisuuden kasvu oli yhteydessä parempaan fyysiseen terveyteen sekä lisääntyneeseen hyvinvointiin ja uneen. Vähentyminen oli puolestaan yhteydessä koetun fyysisen ja psyykkisen terveyden alenemiseen, painon nousuun sekä heikentyneeseen uneen.
– Vähentynyt fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä heikompaan psyykkiseen terveyteen, joka ilmeni henkilökohtaisina ja tunnepuolen ongelmina sekä syömisen ja painon merkittävänä nousuna, kertoo liikuntapsykologian lehtori Montse Ruiz Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Verkkokyselynä toteutettuun tutkimukseen osallistui yli tuhat henkilöä useista eri maista, joissa on ollut voimassa erilaisia pandemian aiheuttamia rajoituksia. Maakohtaiset erot ovat tulosten mukaan suuria. Esimerkiksi suomalaiset kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin britit.
Osallistujat Latinalaisesta Amerikasta kokivat psyykkisen terveytensä huonommaksi kuin vastaajat Etelä-Koreasta. Filippiiniläiset osallistujat raportoivat syöneensä ja nukkuneensa enemmän kuin muiden maiden osallistujat.
– Tutkimus osoitti, että vähentyneestä fyysisestä aktiivisuudesta ilmoittaneet osallistujat kokivat fyysisen ja psyykkisen terveyden alentuneen sekä hyvinvoinnin vähentyneen asuinmaasta tai iästä riippumatta, Ruiz kertoo.
Koronapandemian vuoksi ihmisten liikkumista on rajoitettu eri maissa, mikä on muuttanut ihmisten käyttäytymistä. Tutkimuksen tulokset korostavat liikunnan tärkeyttä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Eristäytymistoimien jatkuessa painottuu fyysisen aktiivisuuden lisääminen osana jokapäiväistä tekemistä.
Kysely selvitti muutoksia osallistujien fyysisessä aktiivisuudessa, syömisessä, nukkumisessa, fyysisessä ja psyykkisessä terveydessä sekä hyvinvoinnissa ensimmäisen korona-aallon aikana. Tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta sekä Wolverhamptonin ja Northamptonin yliopistosta Iso-Britanniasta.
Jouko Kokkonen
LÄHDE
Ruiz, M. C., Devonport, T. J., Chen-Wilson, C.-H., Nicholls, W., Cagas, J. Y., Fernandez-Montalvo, J., Choi, Y., & Robazza, C. (2021). A cross-cultural exploratory study of health behaviors and wellbeing during COVID-19. Frontiers in Psychology, 11, 3897. Tutkimuksen verkkoversio.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Liikunta & Tiede -lehdessä 2/2021.