Koko Suomi liikkeelle hallitusohjelmalla?

Liikunnalle on ollut suhteellisen lyhyen aikaa sijaan hallitusohjelmissa, jotka olivat pitkään lyhyitä muutaman sivun asiakirjoja. Liikunta pääsi mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1987 Harri Holkerin hallituksen ohjelmaan. Tämän jälkeen jonkinlainen liikuntakirjaus on sisältynyt kaikkiin hallitus ohjelmiin Esko Ahon hallitusta lukuun ottamatta.

Antti Rinteen hallitusohjelman liikuntakirjauksista merkittävin on siihen sisällytetty Liikkuva Suomi -ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä liikkumisen kokonaismäärää kaikissa ikäryhmissä. Ohjelman mukaan liikkumisohjelma toteutuksen saa ensisijaisesti vastuulleen Valtioneuvoston kanslia, johon luodaan myös ohjelman arviointiyksikkö.

Liikkumisohjelman sijoittaminen Valtioneuvoston kansliaan korostaa toimielimen poikkihallinnollisuutta. Hallituksen on myös määrä perustaa Liikuntapoliittisessa selonteossa määritelty liikuntapoliittinen koordinointielin. Arvo- ja päätöksentekovaltaa elimelle tuo se, että sen nimittää valtioneuvosto. Hallitus linjaa myös laajentavansa Liikkuva koulu -toimintaa kaikki ikäryhmiin.

Voikin sanoa, että Liikuntapoliittinen selonteko ja aikaisempien hallitusten tekemät toimet jäivät suurelta osiin eloon vallan vaihduttua. Tämä ei ole niin suuri ihme kuin ensituntumalta vaikuttaa. SDP:n vaaliohjelma että Keskustan liikuntapoliittinen ohjelma sisältävät koko väestön liikuttamistavoitteen. Kaikki muutkin hallituspuolueet ovat ilmaisseet liikuntamyönteisyytensä. Liikunnan punamulta oli helppo saavuttaa.

Hallitus varautuu ohjelmassaan Veikkauksen tuottojen laskuun. Ohjelman pohjalta on mahdollista myös purkaa Veikkauksen monopoli kokonaan tai osittain. Tuottojen lasku on määrä korvata edunsaajille valtion budjettivaroista.

Ulkoilu ja arkiliikkuminen pääsivät ohjelmaan

Ohjelmaan sisältyy ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytysten parantaminen. Ensimmäisenä keinona mainitut liikuntapaikkojen rakentaminen, korjausvelan pienentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen eivät tähän vielä suoraan vie. Jatko on sen sijaan uutta hallitusohjelmissa:
”Lisätään ja perusparannetaan lähiliikuntapaikkoja ja ulkoilureitistöjä. Lisätään lasten, iäkkäiden ja erityisryhmien liikkumisen kannalta keskeisiä arjen lähiympäristöjä, kuten puistoja ja viheralueita. Luodaan kansallinen virkistyskäyttöstrategia.”

Ulkoilua saati ulkoilureitistöjä ei ole mainittu koskaan aikaisimmin hallitusohjelmissa. Uutta on myös lähiulkoilu- ja virkistysympäristöjen esiintuominen. Kaikkein merkittävintä on esitys kansallisen virkistyskäyttöstrategian luomisesta. Sen toteutuminen nostaisi esiin luonnon virkistyskäytön mahdollisuudet ja ulottuvuudet. Strategian soisi linkittyvän Liikkuva Suomi -ohjelman. Suomalaisista suurempi osa on ulkoilijoita kuin liikkujia.

Ohjelmassa kiinnittää huomiota se, että Liikkuvan Suomen ja virkistyskäyttöstrategian avulla ei luvata suoraan kansantaloudellisia säästöjä. Tämä on hyvä linjaus kahdessakin mielessä. Ensinnäkin säästöjen täsmällinen euromääräinen osoittaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Ja ennen kaikkea: kansalaisille oleellisinta on liikunnan tuoma huvi ja hyöty, jotka parantavat myös kansantaloutta.

Hallitus lupaa myös parantaa seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytyksiä. Seuratukeen ja huippu-urheiluun on tulossa lisää rahaa. Samalla on määrä vahvistaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä, edistää vammaisurheilua ja ikääntyneiden liikkumista. Mikään ei sulje toisiaan pois, mutta kuvaa liikkumisen kentän laajuutta. Samasta kertoo se, että hallitusohjelman mukaan huippu-urheilulain tarpeellisuudesta on määrä tehdä selvitys.

Liikuntaan liittyy myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen. Yhdeksi keinoksi on kirjattu mahdollisuus mieluisaan harrastukseen jokaiselle lapselle ja nuorelle yhteydessä. Tarkoituksena on luoda suomalainen sovellus Islannin mallista, jossa liikunnalla on keskeinen asema. Hallitus haluaa vahvistaa koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa ja kerhotoimintaa. Tavoitteena on edistää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä.

Hallitusohjelma tuo esille myös sen, että hyvien asioiden – liikunta ja urheilu – edistämisen taustalla on myös jännitteitä. Ne purkautuvat, jos ja kun hallitus pääsee työhön.

Blogitekstin kirjoittaja: erikoistutkija Jouko Kokkonen, LTS

Lisää aiheesta:
Antti Rinteen hallituksen ohjelma
Suomen Olympiakomitea, Hallitusohjelmasta selkeät tavoitteet uudelle urheiluministerille