KOK:n johtoon ehdolla kaksi bisnesmiestä, lordi, ministeri, paikallispoliitikko, pankkiiri ja prinssi

Thomas Bach (s. 1953) väistyy KOK:n johdosta, kun järjestön sääntöjen sallimat enintään 12 vuotta täyttyvät. Uuden puheenjohtajan kausi kestää sääntöjen mukaan kahdeksan vuotta. Neljän vuoden jatkokausi tehtävässä on mahdollinen.

Ehdokkaista Lordi Sebastian Coe (s. 1956) voitti 1500 metrin olympiakultaa sekä Moskovan että Los Angelesin olympiakisoissa. Yleisurheilujärjestö World Athleticsin puheenjohtajana vuodesta 2015 toiminut Coe on puheenjohtajavaalin ennakkosuosikki. Hän johti muun muassa Lontoon vuoden 2012 kisajärjestelyjä. Ennakkosuosikkina pidetty Coe on vanhin ehdokkaista, mikä voi olla rasite. Hän joutuu anomaan jatkoa jo kahden vuoden kuluttua, kun 70 vuotta täyttyy. Coe olisi ensimmäinen britti KOK:n johdossa.

Kirsty Coventry (s. 1983) on KOK:n historian toinen naisehdokas puheenjohtajaksi. Yhdysvaltalainen Anita DeFrantz putosi jo ensimmäisellä kierroksella vuonna 2001. Zimbabwelainen 200 metrin selkäuinnin kaksinkertainen kultamitalisti Coventry toimi KOK:n urheilijakomission puheenjohtajana vuosina 2013–2021. Tämän jälkeen hänestä tuli henkilökohtainen jäsen. Hän on toiminut vuodesta 2019 Zimbabwen urheilu-, taide- ja virkistysministerinä. Coventryn jonkinasteisena rasitteena onkin läheinen yhteys Emmerson Mnangagvan johtamaan yksinvaltaiseen hallintoon.

Ruotsalais-brittiläisestä Johan Eliaschista (s. 1962) tuli KOK:n jäsen elokuussa 2024. Hän on johtanut Kansainvälistä hiihtoliittoa (FIS) vuodesta 2021. Eliaschin johtamistyyli on herättänyt ristiriitaisia tunteita kansainvälisissä hiihtopiireissä. Hän on Head-urheiluvälinebrändin omistaja ja toimi yhtiön toimitusjohtajana vuoteen 2021 saakka. KOK:n puheenjohtajaksi Eliasch tuskin pääsee.

Jordanian prinssi Feisal al Hussein (s. 1963) on toiminut KOK:n jäsenenä vuodesta 2010. Hussein on Jordanian kuninkaan Abdullah II:n veli. Jordanian ilmavoimien prikaatikenraalilla (evp) on urheilutaustaustaa painijana. Valinta KOK:n johtoon olisi yllätys.

Ranskalainen David Lappartient (s. 1973) valittiin KOK:n jäseneksi vuonna 2022. Hän on johtanut Kansainvälistä pyöräilyliittoa vuodesta 2017 ja on myös Ranskan olympiakomitean puheenjohtaja. Lappartient toimii Bretagnessa sijaitsevan Morbihanin departementin alueneuvoston puheenjohtajana.

Espanjalainen Juan Antonio Samaranch Jr. (s. 1959) on toiminut KOK:n jäsenenä vuodesta 2001 ja varapuheenjohtajana vuodesta 2016 alkaen. Hänen isänsä johti järjestöä vuosina 1980–2001. Poika on perustanut Samaranch-säätiön isänsä kunniaksi edistämään olympia-aatetta Kiinassa. Investointipankkiirina uransa tehneen Samaranchin mahdollisuuksia tulla valituksi pidetään melko suurina. Hänen isänsä jälkimaine on KOK:ssa hyvä.

Japanilainen Morinari Watanabe (s. 1959) on ollut KOK:n jäsen vuodesta 2018. Watanabe on johtanut Kansainvälistä voimisteluliittoa vuodesta 2017. Hän on toiminut japanilaisessa AEON-vähittäiskauppakonsernin urheiludivisioonan johtajana. Yritys toimii lukuisissa Aasian maissa. Hän ei lukeudu puheenjohtajavaalin ennakkosuosikkeihin.

Kuin paavia valittaisiin

Salamyhkäisyydessään valintaprosessi vetää vertoja lähes paavin valinnalle, jota edeltää toki lähes aina tehtävää hoitaneen kirkonmiehen kuolema. KOK:n puheenjohtajista on järjestön johdossa ollessaan kuollut Henri de Baillet-Latour. Suurena erona on myös se, että katolisen kirkon johtoon ei voida valita naista.

KOK:n puheenjohtajaehdokkaat eivät saa kampanjoida julkisesti, eivätkä varsinkaan arvostella toisia ehdokkaita. Heille ei järjestetä myöskään julkisia kuulemisia väittelytilaisuuksia, eikä heitä saa tukea avoimesti. Lausannessa 30.1.2025 järjestetyssä esittelytilaisuudessa ehdokkaat saivat tiivistää suljettujen ovien takana 15 minuutissa KOK:n jäsenille, miksi juuri hän on paras valinta puheenjohtajaksi.

Maaliskuussa pidettävä valintakokous on suljettu ja siinä järjestetään niin monta äänestyskierrosta kuin on tarpeen ehdottoman enemmistön saaneen ehdokkaan löytämiseksi. Vähiten ääniä saanut ehdokas putoaa kullakin äänestyskierroksella jatkosta. KOK:n puheenjohtaja ei äänestä, mutta hän voi ratkaista seuraajansa, jos kaksi loppusuoralle päässyttä ehdokasta päätyy kahdesti tasatilanteeseen.

Thomas Bach keräsi vuonna 2013 toisella kierroksella 49 ääntä, mikä riitti valintaan. Puertoricolainen pankkiiria Richard Carrior sai 29, singaporelainen Ser Miang Ng 6, sveitsiläinen Denis Oswald 4 ja ukrainalainen Sergei Bubka 4 ääntä. Taiwanilainen Ching-Kuo Wu putosi vaalista ensimmäisellä kierroksella. Neljä vuotta sitten Bach sai jatkokauden yksimielisesti.

KOK:n jäseninä on kuninkaallisia Euroopasta ja Aasiasta, kuten Monacon ruhtinas Albert II, Liechtensteinin prinsessa Nora, Yhdistyneiden kuningaskuntien prinsessa Anne ja Qatarin emiiri Tamim bin Hamad Al Thani. Nora on toiminut KOK:n jäsenenä 39 vuotta ja on järjestön pitkäaikaisin jäsen. Jäsenkuntaan kuuluu myös politiikkoja, kuten Kroatian entinen presidentti Kolinda Grabar-Kitarović ja toinen suomalaisjäsenistä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Suomalaisista toinen, Emma Terho, johtaa urheilijakomissiota. Jäsenistä löytyy diplomaatteja, lainsäätäjiä ja liike-elämän edustajia. Äänensä voi antaa pienistä eurooppalaisista ruhtinaskunnista kotoisin olevien jäsenten lisäksi myös 18 000 asukkaan Palaun Baklai Temengil.

KOK on edelleen hyvin eurooppalainen järjestö. Sen jäsenistä on eurooppalaisia 44, aasialaisia 21, amerikkalaisia 19, afrikkalaisia 17 ja oseanialaisia 7. Yksi jäsen edustaa pakolaisia. Länsieurooppalaisia, pohjoisamerikkalaisia, australialaisia ja uusiseelantilaisia on KOK:n jäsenistä yhteensä 41. Eniten jäseniä on Yhdysvalloista, Ranskasta ja Britanniasta, jokaisesta neljä. Saksalaisia, kiinalaisia, japanilaisia ja espanjalaisia KOK:ssa on kolme. Naisten määrä on viimeisimmän kymmenen vuoden aikana noussut ja on 48.

Mikä voisi muuttua?

Paavin valinta on monesti muuttanut katolisen kirkon suuntaa. Myös KOK:ssa linja muuttui etenkin Juan Antonio Samaranchin 20 vuotta kestäneellä kaudella.

Coe ja Samaranch ovat muun muassa luvanneet palauttaa järjestäjäkaupunkien valintaa koskevaa päätöksentekovaltaa KOK:n jäsenille. Käytössä oleva malli korosta valintaa valmistelevan komission ja KOK:n johdon vaikutusvaltaa.

Samaranch on väläyttänyt mahdollisuutta väljentää urheilijoita olympiakisojen aikana koskevaa tiukkaa somekieltoa. Lappartient haluaisi antaa olympiakisat Afrikkaan.

Eliasch on korostanut liike-elämän osaamistaan urheilun, median ja teknologian alueilla. Watanabe on ehdottanut, tulevat kesäkisat voisi järjestää jatkuvana 24 tunnin tuotantona kaikilla mantereilla viidessä maassa.

Coventy on korostanut tarvetta ohjata tuloja urheilijoille jo ennen kuin he ovat yltäneet olympiatasolla. Hän on kiistänyt olevansa Bachin suosikki niin pontevasti, että nykyisen puheenjohtajan antamasta tuesta ei ole jäänyt epäselvyyttä.

Coen asemaa voi heikentää hänen johdollaan toteutettu World Athleticsin päätös palkita yleisurheilun kultamitalistit 50 000 punnan rahapalkinnolla herätti närää varsinkin, kun se tuli muille urheilumuodoille yllätyksenä. Coen tiukka linja Venäjän suhteen ei ole ollut Bachin mieleen.

Visaisia tehtäviä riittää

Uuden puheenjohtajan kaudella KOK päättää vuoden 2036 kesäolympiakisojen pitopaikasta. Kisoista kilpailevat todennäköisesti tiukimmin Intia ja Qatar. Neuvoteltavaksi tulee myös olympialähetysten televisio-oikeudet Yhdysvalloissa vuoden 2034 talvikisoista lähtien. Kisat pidetään tuolloin Salt Lake Cityssä.

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi tuo lisää paineita uudelle puheenjohtajalle. Vuoden 2028 kesäolympiakisat järjestetään Los Angelesissa. Venäjän pääsy takaisin olympialiikkeeseen nousee mitä todennäköisimmin esiin lähivuosina.

Uusi puheenjohtaja joutuu pohtimaan myös talvikisojen järjestämisedellytyksiä. Ilmastonmuutoksen vuoksi mahdollisten kisapaikkojen määrä on pienentynyt. Talvikisoja kohtaan on lisäksi pienentynyt perinteisissä talviurheilumaissa.

KOK joutuu miettimään myös suhdettaan maailmanpoliittisten voimasuhteiden muutoksiin. Euroopan asema on heikentynyt ja tämä kehitys jatkuu lähitulevaisuudessa. Euroopalla on KOK:ssa edelleen järjestössä suuri yliedustus, kun sen jäsenmäärää verrataan eri maanosien väkilukuun. Eurooppalaisten osuus on 40 prosenttia jäsenistä. Maailman väestöstä Euroopassa asuu yhdeksän prosenttia.

Eurooppalaisten miesten johtama järjestö

KOK puheenjohtajana ovat johtaneet yhtä poikkeusta lukuun ottamatta eurooppalaiset miehet. Järjestön johdossa ovat toimineet kreikkalainen Demetrios Vikélas, ranskalainen Pierre de Coubertin (1896–1924), belgialainen Henri de Baillet-Latour (1924–1942), ruotsalainen J. Sigfrid Edström (1942–1952), yhdysvaltalainen Avery Brundage (1952–1972), irlantilainen Michael Morris (lordi Killanin, 1972–1980), espanjalainen Juan Antonio Samaranch (1980–2000), belgialainen Jacques Rogge (2001–2013) ja saksalainen Thomas Bach (2013–2025).

Vikélasista jäi olympiahistoriaan lähinnä nimi. Olympialiikkeen perustan loi de Coubertin omalla panoksellaan. de Baillet-Latour jatkoi edeltäjänsä viitoittamalla tiellä. Edströmin ja Brundagen kausia leimasi tiukka sitoutuminen amatörismiin. Molemmat olivat tiukkoja antikommunisteja, mutta tekivät reaalipoliitikkoina kylmän sodan vuosian yhteistyötä Neuvostoliiton johtama itäblokin kanssa. Heidän aikanaan olympialiike laajeni aidosti maailmanlaajuiseksi.

Killanin jäi harmaaksi ylimenokauden hahmoksi, jonka johtajuusvuosista muistetaan laajat olympiaboikotit. Samaranchin kaudella olympia-areenat avautuivat ammattilaisille ja KOK alkoi muuttua media- ja sponsorituloja kerääväksi urheiluviihdekonserniksi.

Roggen puheenjohtajuusvuosina dopingvalvonta tiukentui, mikä näkyi kiinnijääneiden urheilijoiden määrissä. Bachin kaudella olympiakisoja on muokattu mediatuotteeksi. Hänen johdollaan naisurheilijoiden määrä nousi olympiakisoissa samalle tasolle kuin miesten. Bachia on kritisoitu liiallisesta myöntyväisyydestä Venäjän suuntaan.

Yksi asia on varma. KOK:n johtoon 33-vuotiaana tullut Pierre de Coubertin säilyttää asemansa järjestön kautta aikojen nuorimpana puheenjohtajana. Myös hänen 29 vuoden kautensa on järjestön historian pisin.

Jouko Kokkonen
toimituspäällikkö

KOK:n tietopaketti puheenjohtajavaalista. https://www.olympics.com/ioc/organisation/ioc-president-election