Kohtaamisia ja konkretiaa soveltavan liikunnan tueksi Lapissa

Liikuntatieteellisen Seuran SOPIVA-hanke kävi maaliskuussa Lapissa tapaamassa kuntien liikunnan ja soveltavan liikunnan työntekijöitä. Tapaamisissa keskusteltiin soveltavan liikunnan palveluista, kehittämismahdollisuuksista ja suunnitelmallisuudesta. Liikkeellä olivat allekirjoittanut ja tutkija Timo Ala-Vähälä. Esittelimme soveltavan liikunnan strategisen suunnittelun työkirjan pohjalta kehittämiämme työkaluja.

Pääsimme kuulemaan kuntien näkemyksiä ja pohtimaan yhdessä, miten tarjoamamme työkalut sopisivat parhaiten heidän tarpeisiinsa. Kierrokselle osallistui myös Lapin aluehallintoviraston liikunnan ylitarkastaja Kai-Matti Joona. Viikon aikana tapasimme yhteensä 15 kunnan työntekijöitä ja ajokilometrejä Lapissa kertyi yli 1 300. Kattavuus oli erinomainen, sillä Lapissa on yhteensä 21 kuntaa. Kohtasimme väkeä Enontekiöltä, Inarista, Kemistä, Kemijärveltä, Keminmaalta, Kittilästä, Kolarista, Muoniosta, Pelkosenniemeltä, Ranualta, Rovaniemeltä, Savukoskelta, Sodankylästä, Torniosta ja Utsjoelta.

Pienille kunnille kuntien välinen yhteistyö tärkeää

Lapin kierroksella useat tapaamiset järjestettiin usean kunnan yhteisinä, jolloin kuntien liikuntatoimien edustajat pääsivät miettimään saman pöydän äärellä alueen soveltavan liikunnan ja liikunnan tarjontaa sekä kuntayhteistyötä. Kunnat lähtivät aktiivisesti ideoimaan soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelman työstöä yhdessä. Keskustelut auttoivat hahmottamaan oman alueen ja kunnan vahvuuksia liikunnan ja soveltavan liikunnan osalta.

Pienessä kunnassa liikunnan toimialalla ainoana työntekijänä työskentelevä ammattilainen jää usein työssään kovin yksin, joten naapurikuntien kollegat voivat tarjota tärkeää vertaistukea työhön. Tapaamisissa päästiinkin verkostoitumaan oman alueen kuntien kesken ja rakentamaan yhteistyötä liikunnan toimialalla. Konkreettisena esimerkkinä kunnat muodostivat yhteisiä Teams-ryhmiä soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelman työstöä varten. Yhteistyö helpottaa varsinkin pienten kuntien rajallisin resurssein tehtävää työtä. Myös vertaisoppiminen ja yhteydenotto on helpompaa yhteisellä alustalla. Samalla saadaan positiivista kannustusta ja tukea työstää suunnitelma valmiiksi.

Yhteistyö lähikuntien kesken voi laajentaa asukkaiden palveluita. Esimerkiksi eri rajoiteryhmille suunnattuihin liikunta- ja vertaisryhmiin voidaan olla valmiita matkustamaan yli kuntarajojen. Etenkin lähellä kunnan rajaa asuvat voivat helposti käyttää naapurikunnan palveluita. Näin pystytään hyödyntämään palveluita oman kodin lähellä ja lyhentämään matkaa liikkumispaikalle.

Asukkaalle ei ole olennaista kuka palvelun järjestää, kunhan se toimii ja on mieluisa. Esimerkiksi uimahalleja, jotka ovat soveltavan liikunnan kohderyhmälle hyvin tärkeitä liikkumispaikkoja, ei jokaisesta kunnasta löydy. Uimahallien käyttö yli kuntarajojen onkin hyvä esimerkki lähikuntien palveluiden käytöstä. Lapissa uimahallit ja niiden ryhmätoiminta palvelevat ihmisiä asumiskunnasta riippumatta.

Miksi suunnittelu on tärkeää kunnissa?

Soveltavan liikunnan suunnitelmia on kunnissa melko vähän. Viimeisimmän kuntakyselyn 148 vastaajakunnassa erillinen suunnitelma oli vain 16 kunnassa. Lisäksi 71 kunnassa soveltavan liikunnan suunnitelma oli sisällytetty johonkin muuhun suunnitelmaan, toisinaan useampaankin suunnitelmaan. (Ala-Vähälä 2024).

Suunnitelmat eivät ole itseisarvo, mutta ne auttavat hahmottamaan palvelutarjontaa ja sen kykyä vastata kysyntään. Niin palveluiden nykytilanteen kuin kohderyhmän toiveiden ja tarpeiden kartoituksella voidaan hahmottaa käytännön kehittämistoimia, joita pystytään usein tekemään pieninkin resurssein. Selvitysten hyödyntäminen auttaa myös alueellisen tilannekuvan muodostamisessa.

Soveltavan liikunnan osalta yhteistyön rakentaminen eri toimijoiden välille, yhteisten tavoitteiden asettelu ja vastuiden jakaminen on tärkeää. Kunnan ei tarvitse järjestää kaikkia liikunnan tai soveltavan liikunnan palveluita itse, vaan esimerkiksi seura- ja yhdistystoiminta laajentaa tarjontaa.

Näin kunnan liikuntatoimelle jää enemmän resursseja keskittyä mahdollisesti palveluiden ulkopuolelle jääneeseen kohderyhmään. Yhteistyö tuo esiin myös mahdollisia päällekkäisyyksiä. Lisäksi yhteistyöllä varmistetaan palveluohjauksen toimivuus hyvinvointialueen sote-palveluista kunnan tai muiden toimijoiden järjestämiin liikkumisen palveluihin.

Lapin kierros loi uskoa

Lapin kierros opetti ottamaan paremmin huomioon erilaisten kuntien lähtötilanteen ja ominaispiirteet. Yhdessä pääsimme pohtimaan, miten SOPIVA-hankkeen työkaluja pystytään hyödyntämään erilaisten kuntien tarpeisiin. Työkalut konkretisoivat soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelman työstöä ja niillä voi jakaa suurelta tuntuvan kokonaisuuden osiin.

Kierroksen aikana oli ilo huomata, miten kuntien ammattilaiset pääsivät kohtaamaan toisiaan ja aktiivisesti jakamaan ajatuksiaan sekä kehittämisideoita LTS:n työntekijöiden, Lapin aluehallintoviraston edustajan ja naapurikuntien kesken. Kiireisen työarjen keskellä pysähdyimme ja syvennyimme hetkeksi liikkumisen ja soveltavan liikunnan kokonaisuuden pariin.

SOPIVA-kiertue tarjosi mainion alkusysäyksen soveltavan liikunnan suunnitteluun. Tästä on hyvä jatkaa soveltavan liikunnan kokonaisuuden kehittämisen parissa.

Venla Väyrynen

hankekoordinaattori, SOPIVA-hanke

Linkki: Ala-Vähälä, T. 2024. Soveltavan liikunnan tilanne kunnissa 2023. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2024:2 Luettavissa VLN:n sivuilla.