Kiekko- ja kauppamies Kale toisesta todellisuudesta

Omaa maailmankatsomusta on hyvä ajoittain avartaa tutustumalla johonkin itselle uuteen ja vieraaseen. Tältä pohjalta tartuin politiikan toimittaja Jari Korkin kirjoittamaan Kale Rautakansleriin, legendaariseksi luonnehditun urheiluvaikuttaja Kalevi Kummolan muisteloihin. Kirjassa Kummolan edesottamuksia kommentoivat myös niitä myötäeläneet aikalaiset, esimerkiksi jääkiekkoilija Teemu Selänne sekä edesmennyt poliitikko Matti Ahde. Odotin uteliaana kiinnostavaa matkaa suomalaiseen urheiluhistoriaan ja samalla sukellusta miehiseen, markkinahenkiseen maailmaan. Sen myös sain.

JARI KORKKI JA KALERVO KUMMOLA: Kale — Rautakansleri
Otava 2020. 422 s.

Kummolan muistelmissa vauhdikkaita tarinoita ja juonenkäänteitä riittää lapsuudesta tähän päivään. Tänä syksynä 75 vuotta täyttävä Kummola on vaikuttanut suomalaisessa jääkiekossa seitsemällä vuosikymmenellä. Hän nousi alle kolmekymppisenä SM-liigan toimitusjohtajaksi ja lopulta Jääkiekkoliiton johtotehtäviin sekä Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtajaksi. Kummola on urallaan rakentanut paljon tyhjästä tai toiminut liikkeelle sysäävänä voimana ja rahoittajana taustalla. Jääkiekon ja lukuisten hallien lisäksi Kale on jättänyt jälkensä maailmaan myös kokoomuslaisena poliitikkona, televisio- ja viihdebisneksessä sekä vaikuttanut Tampereen kehitykseen.

Ennalta hehkutettiin teoksen paljastavan rautakanslerin yksityisen ja herkän puolen. Tällainen Kale soittaa kuulumisten perään, tsemppaa ihmisiä (joista pitää) ja lurauttaa ukkoporukan illanistujaisten lopuksi vaikkapa The Beatlesin Yesterdayn. Eniten kirjassa minua lopulta yllätti se, että Kummola on tuonut karaoken Suomeen.

Kovin herkäksi en Kalea lukukokemuksen perusteella luonnehtisi, vaikka pilkettä häneltä silmäkulmasta löytyykin. Aina huumorimme ei kohtaa. Näin on esimerkiksi Kalen kutsuessa aitiossa naisväkeä presidentti Tarja Halosta myöten akoiksi tai kuitatessa kevyesti vuonna 2008 puolustavan puheenvuoronsa ”kalapuikkoviiksimiesten” osallisuudesta eduskunnan ahdistelukeskusteluun. Sukupolviemme välinen kuilu syvenee äijäkulttuurin letkautuksia lukiessa. On Kalella toki oikeudentuntoa. Hän listaa yhdeksi suurimmista kokemistaan vääryyksistä Suomen naisten voittomaalin hylkäämisen MM-kisoissa 2019.

Kummolan tarinoissa jääkiekon ammattimaistuminen on menestyvien miesten projekti. Asiat etenevät ukkojen kesken golfkentällä tai saunailloissa, oli kyseessä sitten urheilu, liike-elämä tai politiikka. Usein ne limittyvät tiiviisti toisiinsa. Jos huippu-urheilua joskus on kuvattu yhdeksi patriarkaatin viimeisitä linnakkeista, sellaiselta se myös tämän muistelmateoksen perusteella näyttää.

Parhaimmillaan rautakanslerin muistelmia voi silti lukea viihdyttävänä veijaritarinana. Se kertoo Australiaan lapsena matkustavasta, myöhemmin erinäisissä huvitoimikunnissa meritoituvasta ja Sieppari ruispellossa -kirjan Holden Caulfieldiin samaistuvasta pojankoltiaisesta, jonka sydämessä sykkii seikkailun palo. Pieni jännitys ja riskinotto on kuulunut Kalen elämään aina. Kaltaiseni milleniaalikin hymähtää välillä ääneen uskomattomille sattumuksille, jotka Kale kuittaa usein toteavaan sävyyn normihommiksi.

SALLA KARJALAINEN
tiedeviestijä
Liikuntatieteellinen Seura
salla.karjalainen(at)lts.fi

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Liikunta & Tiede -lehden numerossa 5/2020.