Kävelykyvyn tutkiminen auttaa pitämään ikääntyneet liikkeellä

Ikä vaikuttaa kävelykykyyn, mutta ikääntyneiden kävelyssä on suuria eroja yksilöiden välillä. Toisilla ihmisillä kävelykyky säilyy myöhäisille ikävuosille saakka, toiset taas saattavat lopettaa pidempien matkojen kävelyn kokonaan kävelyvaikeuksien vuoksi. Osa sopeuttaa kävelyään esimerkiksi tauottamalla tai hidastamalla tahtia.

Keho sopeutuu liikkeen tuottamisessa ulkoisiin ja sisäisiin muutoksiin

Ihmisen kävelyliikkeen tuottaa lihashermojärjestelmän monimutkainen virtapiirien verkosto. Sen eri osien toiminnan lopputuloksena syntyy kävelyn rytmikäs ja toistuva liike. Kehon sisäiset muutokset, kuten sairaudet, vaikuttavat lihashermojärjestelmän toimintaan. Ihmisen hermolihasjärjestelmä reagoi herkästi muutoksiin ja tämä heijastuu lihasten aktivoinnin järjestykseen ja voimakkuuteen. Toisaalta kävelyyn vaikuttavat myös ulkoiset tekijät, kuten maasto.

Ikääntyneillä muutokset lihashermojärjestelmän toiminnassa ovat merkittäviä. Muutokset esimerkiksi hidastava kävelyä, lisäävät kävelyn vaiheiden ajallista vaihtelua tai tekevät siitä epäsymmetristä. Esimerkiksi kävelynopeus laskee. Iän tuomien muutosten lisäksi sairaudet ja liikkumattomuus ovat voineet jo aiemmin vaikuttaa lihashermojärjestelmään.

Kävelyvaikeudet voivat kertoa lihashermojärjestelmän muutoksista

Ikä ja sairaudet voivat vaikuttaa kävelyliikkeen epäsäännöllisyyteen. Olemme Jyväskylän yliopistossa tutkineet, olisiko lihashermojärjestelmän muutoksia mahdollista tunnistaa ennen silmin nähtävää muutosta kävelyssä. Tutkimuksissa kehosta mitataan erilaisia signaaleja, jotka kertovat suoraan tai epäsuorasti lihashermojärjestelmän toiminnasta. Mielenkiintomme on kohdistunut erityisesti kävelyn säännöllisyyteen.

Koska kävelyn tarkoituksena on kuljettaa kehoa mahdollisimman taloudellisesti, voidaan yksinkertaisella kiihtyvyysanturimittauksella tehdä havaintoja henkilön massakeskipisteen liikkeestä. Tähän liikkeeseen heijastuu lihashermojärjestelmän kyky sopeutua tutkimuksessa annettuun tehtävään ja olosuhteisiin. Liikkeen epäsäännöllisyys joko kasvaa tai pienentyy riippuen mittauksessa käytetystä tehtävästä ja olosuhteista.

Tutkimuksissa verrataan ikääntyneiden omaa kokemusta kävelykyvystä ja kävelyliikkeen epäsäännöllisyyttä laboratoriossa. Kävelyvaikeuksia kokevilla henkilöillä massakeskipisteen liike kävelyn aikana on keskimäärin epäsäännöllisempi verrattuna ihmisiin, joilla ei ole kävelyvaikeuksia.

Kävelynopeuden ja kävelyliikkeen epäsäännöllisyyden välillä on myös vahva yhteys: hitaampi kävelynopeus on yhteydessä suurempaan kävelyliikkeen epäsäännöllisyyteen. Kävelyn epäsäännöllisyydellä on yhteys myös muihin kävelyn biomekaanista laatua kuvaaviin tekijöihin, kuten kävelysyklin ajalliseen vaihteluun ja symmetrisyyteen. Kävelynopeuteen sen sijaan näiden yhteys on sen sijaan heikompi, mutta nopeuteen vaikuttavat myös aerobinen kunto, persoonallisuus ja muut kuin lihashermojärjestelmään vaikuttavat sairaudet.

Kävely pitää kiinni yhteiskunnassa

Kävelyn epäsäännöllisyys näyttää olevan hyvä indikaattori lihashermojärjestelmän toiminnalle, vaikka tästä tarvitaankin vielä lisää tutkimusta. Kävelyn epäsäännöllisyyden mittauksella on kuitenkin potentiaalia erityisesti lihashermojärjestelmän muutosten seurannassa, sekä kuntouttavien toimien ajoittamisessa kävelykyvyn säilyttämiseksi. Lisäksi sillä voi olla käyttöä neurologisten sairauksien diagnostiikassa.

Kyky kävellä paikasta toiseen ilman apua tarkoittaa ikääntyneille omatoimisuutta ja mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan. Itsenäisellä liikkumiskyvyllä on merkittävä vaikutus elinpiirin laajuuteen ja elämänlaatuun. Asialla on myös laajemmin merkitystä yhteiskunnan kannalta erityisesti terveydenhuollon kuormituksen suhteen. Siksi on tärkeää, että löydämme parhaat keinot havaita kävelykyvyn heikkeneminen ja kohdistaa oikeanlaisia toimenpiteitä kehityksen hidastamiseksi tai pysäyttämiseksi.

Olli-Pekka Mattila
väitöskirjatutkija
Gerontologian tutkimuskeskus
Liikuntatieteellinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto
olli-pekka.v.mattila(at)jyu.fi

Olli-Pekka Mattila palkittiin Liikuntatieteen päivillä 2023 uran alkuvaiheessa olevien tutkijoiden tutkimuskilpailussa tutkimuksestaan ”Kävelyn kompleksisuus erottelee ikääntyneistä kävelyään mukauttaneet ja kävelyvaikeuksia kokevat”.