Blogi

Kirjoittaja:

Henna Vanhanen

Julkaistu:

02.06.2022

Jaa:

Kaikille kehitysvammaisille tarjottava mahdollisuus ohjattuun liikuntaan

Kaikille kehitysvammaisille tarjottava mahdollisuus ohjattuun liikuntaan
Kuva: Maarit Hohteri / Helsingin kaupunki

Kuusankoskella on paljon kehitysvammaisia aikuisia, jotka tarvitsevat erityistä tukea liikunnassa. Tällä hetkellä kuitenkin vain pieni osa heistä on tavoitettu ja saatu liikuntapalveluiden pariin. Palveluita käytetään yleensä omalla alueasuinalueella ja niiden tarjonta vaihtelee.

Vammaisten henkilöiden liikuntasuositus noudattaa UKK-instituutin soveltavan liikkumisen suosituksia. Kehitysvammaiselle suositellaan keskiraskasta liikkumista 30 minuuttia päivässä hengästyen tai hikoillen. Tilastojen mukaan kehitysvammaiset liikkuvat vähemmän kuin vammattomat ikätoverinsa; vain kolmasosa liikkuu riittävästi ja viidesosa ei liiku juuri lainkaan. (Korhonen 2020.)

Toimintaa ohjaavat yhteiset tavoitteet ja asiakkaan hyvinvointi

Erityisliikunnanohjaaja – kohti soveltavan liikunnan kehityskumppanuutta -hanke, Kouvolan kaupunkistrategia sekä Hyvinvoinnin kasvu -ohjelma luovat tavoitteita ja päämääriä kaupungin liikuntapalveluiden toiminnalle. Kuusankosken liikuntatoimintaa lähdettiin kehittämään, sillä palveluihin haluttiin saada enemmän asiakkaita. Päämääränä oli myös tehdä palveluista kaikille saavutettavia. Kehittämistyö suunnattiin matalan kynnyksen palveluihin.

Kehittämistyö tehtiin palvelumuotoilun opinnäytteenä. Sen tarkoituksena oli kartoittaa palvelutarpeet, selvittää toiminnan kohderyhmät sekä pohtia, minkälaista liikunnanohjausta he tarvitsevat. Selvityksen pohjalta luotiin kehittämissuunnitelma, jonka mukaan Kuusankosken liikuntapalveluita kehitetään jatkossa vastaamaan asiakkaiden erilaisia tarpeita.

Palvelumuotoilulla kohti asiakaslähtöistä kehittämistä

Kartutimme ensin asiakasymmärrystä haastattelemalla kehitysvammaisten sidosryhmien edustajia (palveluohjaajat, asumispalvelu, päivätoimintayksikkö sekä erityisliikunnanohjaaja). Haastatteluiden pohjalta loimme kuvitteelliset asiakasprofiilit, jotta saimme ymmärryksen siitä, millaisia kehitysvammaisia henkilöitä alueella asuu. Lisäksi rakensimme asiakkaan palvelupolun havainnollistamaan sitä, mitä tapahtuu ennen palvelua, palvelun aikana sekä sen jälkeen. Jo tässä vaiheessa tiesimme, että erilaiset sidosryhmät ovat tärkeitä luotaessa palvelua kehitysvammaisille.

Seuraavassa vaiheessa liikunnanohjaat ideoivat kanssamme toiminnan kehittämisratkaisuja aivoriihessä. Rajasimme syntyneitä ideoita ja testasimme niitä luovia menetelmiä käyttäen asiakkaiden kanssa (kuva 1). Asiakkaat kuljettivat pallon sen aihealueen maaliin, joka kiinnosti heitä eniten. Tämän jälkeen laadimme kehittämistyön etenemissuunnitelman.

Kuva 1. Asiakkaiden osallistamista ja ideoiden testaamista luovia menetelmiä käyttäen.

Kehittäminen etenee pienin askelin

Kehitysvammaisten liikuntatoiminnan kehittämisessä tulee ottaa huomioon, että palvelun pitää olla mahdollisimman monien saavutettavissa. Palvelu ei voi palvella vain yksittäistä tahoa tai pientä osaa kohderyhmästä. Kehitysvammaisten toimintakyky vaihtelee ja he ovat fyysisesti eri tasoisia. On huomioitava myös liikuntapalveluiden asiakkaisiin vielä kuulumattomat kehitysvammaiset, joille pitäisi pystyä tarjoamaan tasavertaista liikuntatoimintaa. Tämän vuoksi on tärkeää edistää monipuolista ja vaihtelevaa toimintaa, jotta mahdollisimman monet voisivat käyttää liikuntapalveluja.

Kehittämistyössä tärkeää on yhteistoiminta kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintayksiköiden kanssa, sillä ne tavoittavat kohderyhmän. Lisäksi niiden henkilökunta on asiakkaiden kanssa tekemisissä päivittäin. Heillä on kattava tieto ja ymmärrys asiakkaista sekä heidän tarpeistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Kaikissa yksiköissä ei välttämättä tarvita liikuntapalveluiden järjestämää toimintaa, jos yksikön oma toiminta on jo laadukasta. Tämä täytyy kuitenkin selvittää, kun yhteistyön rakentaminen yksiköiden ja liikuntapalveluiden välillä alkaa.

Liikuntapalvelut voivat tarjota yksiköille koulutusta, tukea ja ohjausta liikuntatoiminnan kehittämiseen. Tällöin tulee luoda suunnitelma siitä, miten liikunta saadaan osaksi jokaisen asiakkaan arkea. Jokainen ei välttämättä pysty osallistumaan kaikkeen toimintaan, mutta jokaisella olisi oltava ainakin joskus mahdollisuus osallistua (Saari 2017). Vaihtuva ohjelma tukee myös ”protoiluvaiheessa” saatua tulosta siitä, että asiakkaat ovat kiinnostuneet kokeilemaan eri lajeja.

Yhteistyön alettua liikuntatoimintaa lähdetään suunnittelemaan yhdessä luomalla aikataulut sekä sisällöt toiminnalle. Samalla voidaan markkinoida myös liikuntapalveluiden nykyistä tarjontaa kehitysvammaisille.

Tulevaisuuden näkymiä kouvolalaisten liikkumiseen

Kouvolan alueella on tarjolla melko kattavasti liikuntapalveluita kehitysvammaisille. Kohderyhmä ei kuitenkaan on löytänyt palveluiden pariin, sillä niitä käytetään pääasiassa vain omalla alueella. Useat kehitysvammaiset liikkuvat palvelutaksilla, joten kuljetuksen oman alueen ulkopuolelle ei pitäisi olla este. Tämä huomioon ottaen tulisi Kouvolassa luoda yhtenäinen ja selkeä kehitysvammaisten liikuntatarjotin, johon on koottu kaikki liikuntatarjonta kehitysvammaisille. Näin palvelut olisivat helposti saatavilla ja tiedottaminen kohderyhmälle olisi helpompaa.

Koronapandemia vähensi asiakkaiden osallistumista liikuntaryhmiin. Nyt olisi tärkeää saada asiakkaat takaisin liikkumaan. Olisi tärkeää jakaa tietoa liikunnan merkityksestä ja keinoja liikunnan lisäämiseen kehitysvammaisten henkilöiden kanssa toimiville sidosryhmille, esimerkiksi työ- ja päivätoimintayksiköiden työntekijöille, jotka ovat päivittäin tekemisissä heidän kanssaan.

Liikuntapalveluissa on tärkeää muistaa, että myös kolmas sektori tarjoaa ohjattua liikuntaa eri-ikäisille kehitysvammaisille, joten tätä yhteistyötä ei saa unohtaa. Liikuntapalveluiden kannalta tämä voi tarkoittaa esimerkiksi koulutusta tai erilaisia yhteistyötapahtumia, jotta varmistetaan, että seuroissa on riittävästi osaamista, työvälineitä sekä motivaatiota liikuttaa asiakkaita.

Yksi liikunnanohjaaja ei ehdi liikuttaa kaikkia. Työtä kannattaa tehdä yhteistyössä. Kun sidosryhmät saadaan mukaan, liikkumisesta tulee entistä avoimempaa kaikille ja sen määrä lisääntyy!

Henna Vanhanen
liikunnanohjaaja AMK ja sosionomi AMK
Liikuntapalvelut
Kouvolan kaupunki

Lähteet

Korhonen, A-J. 2020.  Joka viides kehitysvammainen ei liiku lainkaan – mitään edistystä ei ole tapahtunut 15 vuoteen: "Edellyttää ilmoittautumista ja kulkemista". Ylen verkkoartikkeli.

Saari, A. 2017.  Yleisön pyynnöstä: Uusi inkkupiirakka, vielä kerran! Julkaisu verkossa.

Vanhanen, H. 2022. Kehitysvammaisten liikuntatoiminnan kehittäminen Kouvolassa palvelumuotoiluin keinoin. Julkaisu verkossa.