EU-tuomioistuimen päätös muuttaa urheilun rakenteita

Tuomioistuimen 21.12.2023 antaman päätöksen mukaan urheilukilpailujen järjestäminen on avattava vapaalle kilpailulle. Urheilutapahtumien järjestäminen on nykyään bisnestä siinä missä kaikki muukin elinkeinotoiminta.  Siten myös Euroopan unionin perussopimuksen vapaata kilpailua koskevien sääntöjen tulee koskea myös urheilua.

Ensimmäinen tuomioista koski jalkapalloon suunniteltua niin sanottua Superliigaa[1]. Kaksitoista eurooppalaista mahtiseuraa Atletico Madrid, FC Barcelona, Real Madrid, AC Milan, Inter Milan, Juventus, Arsenal, Chelsea, Liverpool, Manchester City, Manchester United ja Tottenham suunnittelivat perustavansa Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n hallinnoiman Mestarien liigan tilalle oman liigan. Näin mahtiseurat olisivat saaneet täysimääräisesti itselleen kaikki ne rahavirrat, joita UEFA nykyään Mestarien liigassa hallinnoi.

Suunnitellussa Superliigassa olisi pelannut 12–15 pysyvää joukkuetta. Lisäksi Superliigaan olisi vuosittain hyväksytty vaihtuvia joukkueita järjestettävien karsintaotteluiden tulosten perusteella.

Jalkapalloliittojen vastaliike

Superliigan päärahoittajana olisi ollut yhdysvaltalaistaustainen pankkiiriliike JP Morgan AG, joka oli luvannut myöntää liigan perustamisvaihetta varten enimmillään neljän miljardin euron suuruisen käynnistämisrahoituksen. JP Morgan olisi puolestaan kerännyt varat rahoitusmarkkinoilta sijoittajille myytävillä velkakirjoilla. Rahoituspaketin myöntämisen ehtona oli se, että Superliiga saisi toiminnalleen joko FIFA:n ja UEFA:n luvan tai vaihtoehtoisesti oikeuden päätöksen, joka mahdollistaisi seurojen ja pelaajien osallistumisen Superliigaan ilman sanktioita.

FIFA ja UEFA torppasivat mahtiseurojen suunnitelman ilmoittamalla tammikuussa 2021, että kaikki uuteen Superliigaan osallistuvat joukkueet ja pelaajat joutuisivat elinikäiseen boikottiin UEFA:n ja kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n alaisessa toiminnassa. Superliigaan lähtevillä pelaajilla ei olisi enää asiaa MM- tai EM-kisoihin. Pelaajat ja mahtiseurat säikähtivät boikottiuhkaa ja vetäytyivät suunnitelmastaan perustaa oma liiga.

EU-tuomioistuin päätti, että FIFA ja UEFA syyllistyivät boikottiuhkauksellaan monopoliasemansa väärinkäyttöön estämällä uuden kilpailijan alalle tulon jalkapallomarkkinoille. FIFA:a ja UEFA:a odottavat nyt todennäköisesti EU-komission määräämät sakot EU:n kilpailuoikeuden rikkomisesta. Lisäksi tuomio avaa Superliigan perustamista valmistelleille mahtiseuroille mahdollisuuden vaatia FIFA:lta ja UEFA:lta vahingonkorvausta suunnitelman kaatamisesta EU:n kilpailulainsäädännön vastaisin keinoin.

Luisteluliiton tuomio koskee yksilölajeja

Kansainvälistä luisteluliittoa ISU:a koskeneessa tuomiossa oli kyse samasta asiasta yksilöurheilulajeissa[2]. Asia sai alkunsa vuonna 2014 Dubaissa järjestetystä pikaluistelukilpailusta, jonka osanottajille luvattiin merkittävät rahapalkinnot kilpailuun liittyneen vedonlyönnin ansiosta. Kilpailun järjestämiselle ei ollut ISU:n lupaa. Hollantilaiset pikaluistelijat Mark Tuitert ja Niels Kerstholt olivat osallistumassa kilpailuun. ISU ilmoitti, että osallistuminen johtaa elinikäiseen boikottiin kaikissa liiton alaisissa kilpailuissa.

Luistelutapauksen käsittely ensin Euroopan komissiossa ja sen jälkeen kahdessa eri tuomioistuimessa kesti yli yhdeksän vuotta. Myös tässä tapauksessa EU-tuomioistuin päätti, että ISU:n boikottiuhkaus oli määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. ISU ei voi rangaista urheilijoita ISU:n kanssa kilpailevan toimijan kilpailuun osallistumisesta, tai estää urheilijoiden osallistumista ISU:n ulkopuolisiin kilpailuihin boikottiuhkausta käyttämällä.

Tuomiot merkittävämpiä kuin vuoden 1995 Bosman-tuomio

Nämä kaksi EU-tuomioistuimen tuomiota ovat vaikutuksiltaan merkittävämpiä kuin tunnettu jalkapalloilija Jean-Marc Bosmania koskenut tuomio vuonna 1995. Bosman-tuomiossa EU-tuomioistuin totesi joukkuelajien pelaajien siirtomaksut EU-oikeuden vastaisiksi.

Tuomio mullisti joukkuelajien siirtomarkkinat. Tuomion jälkeen sopimuskautensa loppuun asti pelanneet pelaajat ovat voineet siirtyä toiseen joukkueeseen ilman siirtomaksua. Tuomion seurauksena vielä voimassa olevalla sopimukselle pelaavista urheilijoista maksetut siirtomaksut ovat alentuneet, koska vaihtoehdoksi on tullut sopimuksen pelaaminen loppuun asti ja siirtyminen sen jälkeen uuteen joukkueeseen kokonaan ilman siirtomaksua. Samalla pelaajille itselleen maksetut palkat ovat nousseet merkittävästi.

EU-tuomioistuimen joulun alla antamat kaksi tuomiota muuttavat eurooppalaista urheilua enemmän kuin Bosman-ratkaisu vuonna 1995. Uudet tuomiot mullistavat koko eurooppalaisen urheilun rakenteen. Tuomioista alkaa eurooppalaisen urheilun uusi aika.

Pyramidimalli taannut monopoliaseman

Eurooppalainen urheilu on perustunut yli sadan vuoden ajan lajiliittojen yksinvaltaan ja niin sanottuun pyramidimalliin (kuvio 1). Jokaisessa urheilulajissa on ollut vain yksi koko lajia hallinnoiva kansainvälinen lajiliitto[3]. Kussakin valtiossa on vastaavasti ollut vain yksi kansainvälisen lajiliiton tunnustama kansallinen lajiliitto, joka on hallinnoinut kyseistä urheilulajia omassa maassaan.

Pyramidimallin suoman monopoliasemansa turvin lajiliitot ovat suvereenisti hallinneet omaa urheilulajiaan ja samalla kaikkia sen synnyttämiä rahavirtoja. Yksityiset liikeyritykset ovat voineet toimia urheilukilpailujen järjestäjinä vain lajiliittojen asettamien tiukkojen rajojen puitteissa. Joissakin urheilulajeissa yksityisomisteisten kilpailujen järjestäjien toiminta on kielletty lajiliiton säännöissä kokonaan.

Samalla lajiliitot ovat voineet toimia kuin Robin Hood aikoinaan. Ne ovat ottaneet rikkailta ja jakaneet köyhille. Tämän on mahdollistanut lajiliiton monopoliasema. Esimerkiksi kaikki Mestarien liigan synnyttämät tulot ovat menneet UEFA:lle. Liitto on jakanut Mestarien liigaan osallistuville joukkueille vain osan tuloista. Osan UEFA on jakanut ”solidaarisuusrahana” muille jalkapalloseuroille. Myös suomalaiset jalkapalloseurat ovat päässeet nauttimaan näistä rahoista.

Lajiliitot ovat vetäneet oman lajinsa kerryttämistä tulovirroista tuhdin siivun myös itselleen. Tällä ”löysällä rahalla” on mahdollistettu paitsi liiton hallinnointi, myös liiton johtohenkilöiden pröystäilevä elämäntapa ja korruptio.

Kuvio 1. Pyramidimalli

Lajiliittojen luovuttava kaksoisroolistaan

EU-tuomioistuin päätti, että lajiliittojen kaksoisrooli sekä oman urheilulajinsa sääntöjen laatijana että kaupallisten kilpailutapahtumien järjestämisen rajoittajana on monopoliaseman väärinkäyttöä. Lajiliitot voivat tuomioiden mukaan edelleen säilyttää asemansa oman urheilulajinsa hallinnoijana, kuten yhteisen kilpailukalenterin laatijana. Ne eivät kuitenkaan voi hallinnointiroolinsa avulla omia rahakkaiden kilpailutapahtumien järjestämistä yksinomaan itselleen.

Lajiliittojen on sallittava myös yksityisten elinkeinonharjoittajien tulo urheilutapahtumien järjestämisen markkinoille tasapuolisin ehdoin. Lajiliitto ei saa käyttää omaa hallinnointirooliaan hyväkseen kilpailujen järjestämisen markkinoilla, joka on luonteeltaan yksityistä elinkeinotoimintaa.

FIFA ja UEFA vetosivat puolustuksessaan urheilua koskevaan poikkeussäännökseen, joka lajiliittojen ankarasti lobbaamana lisättiin EU:n perussopimukseen Bosman-tuomion jälkimainingeissa vuonna 2007. EU:n perussopimuksen artiklaan 156 lisättiin tuolloin urheilua koskeva alakohta, joka kuuluu seuraavasti:

”Unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän.”

Myös 24 EU:n jäsenmaan hallitukset esittivät EU-tuomioistuimelle oman kantansa Superliiga-asiasta. Monet hallituksista vetosivat urheilun asemaa koskevaan poikkeussäännökseen eurooppalaisen urheilun pyramidimallin säilyttämiseksi. Suomen hallitus ei ollut niiden 24 eri maan hallituksen joukossa, jotka esittivät oman kantansa asiasta EU-tuomioistuimelle.

EU-tuomioistuin torjui urheilun erityisasemaa koskevan argumentin selväsanaisesti. Tuomioistuimen mukaan urheilua koskeva poikkeussäännös ei voi vesittää EU:n perussopimuksen kovan ytimen, kuten kilpailulainsäädännön, soveltamista myös urheiluun silloin, kun urheilu on selvästi elinkeinotoimintaa. Sitä se esimerkiksi jalkapallo-otteluiden järjestämisessä tänä päivänä mitä suurimmassa määrin on.

Urheilu siirtyy kohti Pohjois-Amerikan mallia

Mitä EU-tuomioistuimen päätöksistä sitten seuraa? Lyhyesti sanottuna tulemme jollakin aikavälillä näkemään eurooppalaisen urheilun siirtyvän kohti pohjoisamerikkalaista mallia. Sikäläinen sarjatoiminta – kuten NHL, NBA, NFL ja MLB – on yksityisten liikeyritysten pyörittämää raakaa bisnestä. Lajiliitot ovat näivettyneet ”matkatoimistoiksi”, joiden roolina on kerran vuodessa koota ja lähettää USA:n ja Kanadan maajoukkueet olympia- ja MM-kisoihin.

Euroopassa muutos tuskin tulee olemaan aivan näin dramaattinen. Yksityiset liikeyritykset tulevat urheilubisnekseen vain ”kuorimaan kerman päältä”. Kaikissa sellaisissa urheilulajeissa, joissa liigan tai kilpailusarjan pyörittäminen on taloudellisesti kannattavaa, tulemme jollakin aikavälillä näkemään yksityisomisteisen liigan tai kilpailusarjan synnyn.

Onhan meillä jo Suomessakin esimerkki tästä kehityksestä. Jääkiekon Liiga on Suomen Jääkiekkoliitosta itsenäinen erillinen osakeyhtiö, jonka liigaseurat itse omistavat. Sama malli toteutunee jollakin aikavälillä muissakin sellaisissa lajeissa, joissa liigan pyörittäminen on kannattavaa liiketoimintaa. Tällaisia urheilulajeja lienevät kotimaisen sarjatoiminnan osalta ainakin jalkapalloilu ja koripalloilu.

Viihdejätit voivat levittäytyä urheiluun

Uuden kehityksen vetureina tullevat toimimaan kansainväliset tapahtuma-alan jätit kuten ASM Global ja Live Nation. Suurten yleisötapahtumien kuten stadionkonserttien ja isojen urheilutapahtumien järjestäminen on kannattavaa liiketoimintaa.

Euroopassa on parhaillaan käynnissä kehitys, jossa kansainväliset viihdejätit hankkiutuvat suurtapahtumien järjestämisen mahdollistavien jättiareenoiden operaattoreiksi. Esimerkiksi Helsingin areenan tulevaksi operaattoriksi on huhuttu Live Nationia, jos areena saadaan siirrettyä pois nykyisestä venäläisomistuksesta.

Areenaa operoiva viihdejätti tarvitsee areenalleen tietyn määrän tapahtumia joka vuosi. Konsertit täyttävät osan tapahtumapäivistä, mutta eivät kaikkia. Menestyvä tapahtuma-areena tarvitsee sisällöntuottajakseen myös jääkiekkojoukkueen, joka tuo areenan täyteen kuluttajia 40–50 päivänä vuodessa.

Eurooppalainen jääkiekkoliiga syntyy?

Onkin helppo nähdä visio yksityisomisteisesta eurooppalaisesta jääkiekkoliigasta, jonka perustamiselle EU-tuomioistuimen päätökset avaavat kaikki ovet. Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF ei voi enää estää yksityisomisteisen Euroopan liigan syntymistä uhkaamalla mukaan lähteviä joukkueita ja pelaajia boikotilla MM-kisoissa ja olympialaisissa. Tätä perinteisesti taskusta vedettyä korttia lajiliitoilla ei enää ole käytettävissään.

Saatamme pian nähdä uuden eurooppalaisen jääkiekkoliigan, jonka perustajana on esimerkiksi Live Nation, ASM Global tai ne kaksi yhdessä. Helsinki, Tampere ja miksei myös Turku ja Oulu voivat näyttäytyä houkuttelevina markkina-alueina tällaisen uuden liigan joukkueille.

Yksilölajeissa yleisurheilun Timanttiliiga saattaa saada kilpailijakseen vaikkapa jonkin kansainvälisen mediajätin tai jonkin arabivaltion öljyrahaston käynnistämän yksityisen kilpailusarjan. World Athletics ei voi enää uhata kilpailevaan sarjaan osallistuvia urheilijoita boikotilla MM-kisoihin, olympialaisiin tai Timanttiliigan kisoihin.

Samanlainen hanke saatetaan polkaista pystyyn myös vaikkapa ampumahiihdossa tai mäkihypyssä, joiden maailmancupit keräävät etenkin Keski-Euroopassa valtavia katsojamääriä ja tv-yleisöjä.

Eurooppalaisessa jalkapallossa lienee vain ajan kysymys, milloin Superliiga-hankkeen takana olleet tahot järjestävät rivinsä uudelleen ja uusi eurooppalainen jalkapalloliiga aloittaa toimintansa.

Myös kotimaahan saattaa syntyä esimerkiksi yksityisomisteinen yleisurheilun kilpailusarja, jos vain joku liikeyritys tai mediayhtiö näkee tällaisen hankkeen taloudellisesti kannattavaksi.

Lajiliitoille jäävät hallinnointi ja juniori- ja alasarjat

Lajiliittojen tehtäväksi jää edelleen oman urheilulajinsa hallinnointi sekä ne tapahtumat, jotka lajiliitto itse järjestää. Maajoukkuetoiminta ja arvokilpailut tulevat edelleen pysymään lajiliittojen ”kruununjalokivenä”, koska lajiliitot omistavat niiden järjestämiseen liittyvät aineettomat oikeudet, kuten tapahtuman nimen ja tunnuksen. Kansainvälisen Olympiakomitean asema on turvattu sille kuuluvan olympiakisojen järjestämisoikeuden ansiosta.

Lisäksi lajiliitoille tulee jäämään taloudellisesti kannattamattomien juniorisarjojen ja alasarjojen pyörittäminen. Niihin yksityiset liikeyritykset tuskin haluavat koskea, vaikkakin Kanadassa toimii tiettävästi myös yksityisomisteisia nuorten jääkiekkosarjoja niiden suuren suosion vuoksi.

Joidenkin lasten ja nuorten urheilun massatapahtumien, kuten vaikkapa lentopallon Power Cupin, järjestäminen saattaa kylläkin kiinnostaa myös yksityisiä toimijoita tapahtumiin liittyvien suurten rahavirtojen vuoksi.

Urheiluun lisää rahaa – uusia työpaikkoja avautuu

On jokaisen henkilön omien arvojen varainen asia, nähdäänkö EU-tuomioistuimen tuomioillaan viitoittama eurooppalaisen urheilun kehitys myönteisenä vai kielteisenä asiana. Lajiliittojen toimihenkilöt saattavat pelätä oman työpaikkansa tai luottamushenkilöasemansa menettämistä ja kokea tilanteen sen vuoksi uhkaavana oman asemansa kannalta.

Suuremmassa kuvassa urheiluun kanavoituu nykyistä enemmän rahaa ja voimavaroja, kun nykyiset esteet yksityisen rahan mukaan tulemiselta poistuvat. Tämä tarkoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia urheilutapahtumien järjestämisestä kiinnostuneille, uusia työmahdollisuuksia urheilun johtotehtävissä toimiville henkilöille ja enemmän kilpailutilaisuuksia ja ansaintamahdollisuuksia urheilutapahtumissa esiintyville urheilijoille.

Urheilutapahtumiin liittyvät uudet innovaatiot lisääntyvät, kun yksityinen raha tulee mukaan tapahtumia kehittämään. Urheiluviihteen tarjonta kuluttajille ja tv-yleisölle monipuolistuu.

Hyvää on myös se, että nykyinen korruptio lajiliittojen johdossa vähenee, kun lajiliitoilla ei enää ole nykyistä määrää ”löysää rahaa” jaettavaksi liittojen johtohenkilöille.

Suomessa rahapelimarkkinoiden rinnalle toinen iso muutos

Huonoa kehityksessä tulee olemaan tuloerojen kasvaminen rikkaiden ja köyhien seurojen välillä. Isot seurat pitävät vastedes itsellään ne tulot, jotka ne omalla toiminnallaan synnyttävät. Mahdollisuus tulojen ottamiseen pois isoilta seuroilta lajiliittojen monopoliaseman avulla ja niiden jakamiseen edelleen ”solidaarisuusrahoina” ruohonjuuritason toimintaan poistuu tai ainakin merkittävästi pienenee lajiliittojen monopoliaseman murtumisen myötä.

Suomalaisella urheilulla on EU-tuomioistuimen päätösten myötä edessään kaksi valtavaa muutosta. Jo pitkään tiedossa ollut rahapelimarkkinoiden avautuminen kilpailulle saa nyt seurakseen myös urheilukilpailujen järjestämismarkkinan avautumisen yksityisten liikeyritysten temmellyskentäksi.

Eurooppalainen urheilu vuonna 2030 voi näyttää hyvin erilaiselta kuin nyt. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta eurooppalaisen urheilumarkkinan uusjaon lähtölaukaus ammuttiin EU-tuomioistuimen päätöksillä 21.12.2023. Kuten aina markkinoiden murrostilanteissa, nopeat syövät hitaat.

Olli Rauste, varatuomari
urheilujuristi
olli.rauste(at)elisanet.fi

[1] Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 21.12.2023 asiassa C-333/21 European Superleague Company SL vs. Fédération internationale de football association (FIFA) ja Union of European Football Associations (UEFA).

[2] Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 21.12.2023 asiassa C-124/21 International Skating Union vs. European Commission.

[3] Poikkeuksena ovat olleet vain sellaiset pienemmät urheilulajit, joiden kilpailutapahtumien järjestäminen ei vaadi merkittäviä pääomia. Tällaisissa lajeissa, kuten esimerkiksi nyrkkeilyssä tai aerobicissa, on voinut samanaikaisesti olla useita keskenään kilpailevia kansainvälisiä lajiliittoja, jotka kukin ovat nimenneet oman ”maailmanmestarinsa”.

Aiheesta mediassa

• Yle 23.12.2023: Historiallinen oikeuden päätös šokeerasi vallankahvassa pitkään pysyneet urheilupomot – ”Mullistaa Euroopan urheilun” (Linkki verkkoartikkeliin)
• Helsingin Sanomat 5.1.2024: Vieraskynä: Eurooppalainen urheilu siirtyy kohti Pohjois-Amerikan mallia (Linkki verkkoartikkeliin)