Aivotärähdysten kuntoutukseen tarvitaan kokonaisvaltaista näkökulmaa

Seguin ja Culverin tutkimuksen mukaan aivotärähdysten jälkeistä kuntoutusta tulisikin tarkastella entistä laajemmasta, kokonaisvaltaisesta näkökulmasta huomioiden sosiokulttuuriset tekijät ja yksilöiden psykososiaaliset kokemukset. Urheilijat tulisi myös ottaa voimakkaammin mukaan kuntoutuksen suunnitteluun.

Tutkimukseen osallistui 12 nykyistä tai entistä kontaktilajien huippu-urheilijaa, joilla oli ollut diagnosoitu tai epäilty aivotärähdys, jonka oireet kestivät kahdesta päivästä kahteen vuoteen. Tutkimukseen osallistuessaan urheilijat olivat oireettomia. Tutkijoiden kahden vuoden aikana keräämä aineisto koostui yksilö- ja ryhmähaastatteluista, osallistujien reflektoinneista ja epävirallisista keskusteluista.

Seguin ja Culverin havaitsivat, että urheilijan identiteetti vaikutti monilla tavoin sisäisiin ja sosiaalisiin kokemuksiin aivotärähdyksen jälkeen. Esimerkiksi kivun sietämistä he pitivät osana urheilijan identiteettiä, eivät loukkaantumisen oireena. Myös urheilukulttuuri ja loukkaantumisten ajankohta vaikuttivat toipumiseen. Urheilijat asettivat herkästi joukkueen menestyksen omien tarpeidensa ja hyvinvointinsa edelle. Merkittävien kilpailuiden, kuten olympialaisten tai pudotuspelien lähestyessä urheilijat puolestaan kokivat painetta palata kilpailuihin liian aikaisin.

Tutkijoiden mukaan loukkaantumisten psykologinen näkökulma jää usein vähälle huomiolle. Urheilijat toivat esiin, että he saivat lääkäreiltä ristiriitaisia ohjeita esimerkiksi lepoajasta. Tutkijat korostivat olevan tärkeää, että urheilijoille selitetään, miksi tiettyä kuntoutusstrategiaa käytetään tietyssä tilanteessa. Urheilijoita on myös autettava ymmärtämään kuntoutuksen yksilöllisyys.

Urheilijoiden luottamussuhde perheeseen, joukkuetovereihin, valmentajiin ja aivotärähdystä hoitavaan tiimiin vaikutti toipumiseen. Urheilijat eivät esimerkiksi paljastaneet oireitaan, jotta muut eivät olisi huolissaan heistä tai estäisi heitä osallistumasta. Luottamuksen puuttuessa urheilijat puolestaan eivät paljastaneet oireitaan, koska he eivät uskoneet saavansa tukea. He saattoivat myös pelätä, että heidän kokemuksiaan vähätellään.

Tutkijoiden mukaan urheilijoiden kokemusten monimutkaisuus korostaa tarvetta lähestyä kokonaisvaltaisemmin aivotärähdysten kuntoutusta.

Hanna-Mari Toivonen
hanna-mari.h-m.toivonen(at)jyu.fi

Lähde

Seguin, C. C. & Culver, D. M. 2022. The lived experience of sport-related concussion: A collaborative inquiry in elite sport, Journal of Applied Sport Psychology, 34:5, 916-937, DOI: 10.1080/10413200.2021.1998804. Linkki verkkoartikkeliin.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Liikunta & Tiede -lehdessä 5/2022.