Move!-mittausten viivajuoksu todettiin turvalliseksi

Opetushallituksen perjantaina 21.9.2018 järjestämässä mediatilaisuudessa kuultiin Move!-järjestelmän valmistaneiden asiantuntijoiden sekä UKK-instituutin arviot 20 metrin viivajuoksutestin turvallisuudesta. Arvioissa todettiin, että viivajuoksutesti on turvallinen terveille ja oireettomille lapsille ja nuorille eikä Move!-mittauksiin osallistumista ole syytä rajoittaa.

Uutinen espoolaisen koulun tapahtumista on järkyttänyt meitä kaikkia. Mediassa olleiden tietojen mukaan oppilas oli osallistunut liikuntatunnilla Move!-mittauksiin kuuluvaan viivajuoksutestiin. Oppilas oli joutunut keskeyttämään testin alkuvaiheessa ja hänet oli viety ambulanssilla sairaalaan, jossa hän myöhemmin valitettavasti menehtyi. Tapahtunut on suuri tragedia sekä omaisille että kouluyhteisölle. Keskustelu koulun Move!-mittausten tarpeellisuudesta ja turvallisuudesta on käynyt tapahtuman jälkeen kiivaana mediassa sekä some-kanavissa.

Valtakunnallinen Move!-järjestelmä on 5. ja 8. vuosiluokan oppilaiden fyysisen toimintakyvyn seuranta- ja palautejärjestelmä, joka otettiin uuden opetussuunnitelman myötä käyttöön elokuussa 2016. Move!-mittaukset ovat osa Suomessa käytössä olevia fyysisen kunnon mittauksia eli kuntotestistöjä. Move!-mittariston kehittäminen aloitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen tilauksesta vuonna 2010. Tutkittuun tietoon perustuvan mittariston valmisteli Jyväskylän yliopiston monitieteinen asiantuntijaryhmä. Valmistelussa olivat mukana myös sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.

Move!-mittauksiin valittu 20 metrin viivajuoksutesti on kansainvälisesti eniten käytetty menetelmä koululaisten kestävyyskunnon arvioimiseksi kenttäolosuhteissa. Testistä käytetään myös kestävyyssukkulajuoksutesti sekä piip-testi -nimeä (eng. Beep test, Bleep test, 20 m shuttle run test). Asiantuntijoiden arvion mukaan 1980-luvulla kehitetty menetelmä on useissa tutkimuksissa todettu luotettavaksi, toistettavaksi ja turvalliseksi. Kansainvälisen kyselykierroksen perusteella ei ole aiemmin tiedossa, että viivajuoksutesti olisi provosoinut äkkikuolemia. Liikuntalääketieteen professori Urho Kujala ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari korostivat Opetushallituksen mediatilaisuudessa 21.9.2018, että viivajuoksun turvallinen tekeminen edellyttää, ettei mittaukseen osallistujalla ole sairauksia tai oireita, jotka muodostaisivat terveysriskin testissä. Mediatilaisuuden tallenne löytyy Ylen uutisesta.

Move!-mittaukset tehdään koulun liikuntatuntien aikana opettajan valvonnassa. Move!:n Opettajan käsikirjan ohjeissa on kirjattu noudatettavaksi yleisiä koululiikuntaa koskevia ohjeistuksia ja periaatteita, jotka korostavat oppilaiden turvallisuutta ja terveydentilan huomioimista. Käsikirjaan on kirjattu ohjeet oppilaiden terveydentilan varmistamiseen ennen mittausta seuraavasti:

  • Oppilas ei saisi tulla kouluun eikä voi myöskään osallistua Move!-mittauksiin kuumeisena, kurkkukipuisena tai akuutin infektion aikana.
  • Lisäksi oppilas ei voi osallistua mittauksiin, jos on tiedossa, että oppilaalla on vakavia sydänoireita, rasittavan liikunnan aikana huimaus- tai tajuttomuuskohtauksia tai lääkärin tai terveydenhoitajan määräämä liikuntakielto.
  • Oppilas voi osallistua mittauksiin mahdolliset rajoitteet huomioiden silloin, kun hänellä on esimerkiksi astma tai diabetes. Tarpeellinen lääkitys ja ravitsemus varmistetaan näissä tapauksissa yhdessä opettajan kanssa.
  • Jos oppilaalla on liikuntarajoite (esim. nivelten tai lihasten kiputila) toimitaan terveydenhuollon ammattilaisten antamien ohjeiden mukaisesti.
  • Kestävyyssukkulajuoksutestiin osallistuminen edellyttää, että oppilas on terve.
  • Oppilaita kannustetaan yrittämään parhaansa, mutta motivaatiota ei korosteta liikaa.

UKK-instituutilta pyydetyn arvion mukaan Move!-mittausten olosuhteita voidaan pitää turvallisena ja Opettajan käsikirjan ohjeita riittävinä. Toisaalta myös todettiin, että mitä isompaa ryhmää testataan yhtäaikaisesti, sitä haastavammaksi muodostuu yksittäisen testattavan valvonta.

Haasteena on tunnistaa ne harvat lapset ja nuoret, joille liikunta tai Move!-mittaukset voivat olla vaarallisia. Mediatilaisuudessa esille nostettuja kehittämiskohteita olivat muun muassa:

  • Tulisi varmistaa, että opettajalla on saatavilla turvallisen Move!-mittauksen kannalta oleelliset oppilaan terveystiedot. Tämä vaatii vuoropuhelua ja tiedonkulun parantamista terveydenhuollon, oppilaiden ja huoltajien sekä koulun välillä.
  • Koulujen tulisi tiedottaa huoltajia tulevista Move!-mittauksista ja pyytää huoltajia ilmoittamaan sellaisista terveystiedoista, joilla voi olla vaikutusta Move!-mittausten turvalliseen suorittamiseen. Lainsäädäntö mahdollistaa tarvittaessa myös salatun terveystiedon luovuttamisen terveydenhuollosta opettajalle ilman huoltajan tai oppilaan lupaa, jos se on turvallisuuden kannalta välttämätöntä.
  • Opetuksen järjestäjien tulee varmistaa, että mittauksia tekevät opettajat ovat saaneet riittävän Move!-koulutuksen, tuntevat ohjeet ja noudattavat niitä. Tarvittaessa voitaisiin järjestää jatkokoulutuksia ja kehittää koulutus- ja informaatiomateriaaleja mittausten turvallisuuden osalta.
  • Kouluterveystarkastuksiin voitaisiin sisällyttää lasten kardiologien ehdottamat sydänterveyteen liittyvät kysymykset, joilla pyritään kiinnittämään huomiota mahdollisiin perinnöllisiin sydänsairauksiin sekä niihin oireisiin, jotka viittaavat mahdolliseen sydänsairauteen.

Laadukkaassa kuntotestauksessa komplikaatioiden ja vammojen riski minimoidaan

Kuntotestien turvallinen toteutus edellyttää, että testattavalle tehdään ennen testiä riskikartoitus esitietojen perusteella. Riittävän taustatiedon perusteella on mahdollista arvioida, voidaanko henkilölle tehdä kuntotesti vai ei. Tämän prosessin kautta päädytään testaamaan terveitä ja riski vakaviin komplikaatioihin kuntotestissä on erittäin pieni.

Kuntotestien turvallisuus liittyy olennaisena osana koko kuntotestausprosessin laatutekijöihin. Liikuntatieteellinen Seura ja sen Kuntotestauksen asiantuntijaryhmä on ollut kehittämässä suomalaista tutkittuun tietoon pohjautuvaa kuntotestaustoimintaa, sen laatua ja hyviä käytäntöjä vuodesta 2001. Seuran vuosina 2004 ja 2007 julkaisemat Kuntotestauksen käsikirjat sekä Kuntotestauksen hyvät käytännöt -opas (2010) ja keväällä 2018 ilmestynyt Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajille -teos ohjeistavat kuntotestien turvalliseen sekä laadukkaaseen tekemiseen suomalaisessa toimijakentässä. Suomalaiset suositukset pohjaavat vahvasti American College of Sports Medicine (ACSM) julkaisemaan ACMS’s Guidelines for Exercise Testing and Prescription -teokseen, jota pidetään yleisesti alan ns. kultaisena standardina (engl. golden standard).

Kotimaiset ja kansainväliset suositukset korostavat, että laadukkaan ja turvallisen kuntotestauksen tulee olla tutkittuun tietoon pohjaavaa, näyttöön perustuvaa toimintaa. Myös käytettävien testimenetelmien valinta ja riskien arviointi tulee olla tutkittuun tietoon pohjautuvaa.

Kuntotestien turvallinen toteutus edellyttää, että testattavalle henkilölle tehdään riskikartoitus esitietojen perusteella. Tässä prosessissa pyritään tunnistamaan testattavista ne, joille testi voi aiheuttaa terveydellistä vaaraa ja ohjata heidät tarvittaessa terveydenhuollon puolelle tarkempiin selvityksiin. Kuntotestejä tekevällä henkilöllä tulisi olla riittävä koulutus ja kokemus esitietojen perusteella tehtävän riskikartoituksen tekemiseen sekä terveiden ja oireettomien henkilöiden testaamiseen. Testaajan tulee hallita testien keskeyttämiskriteerit ja omata riittävät ensiaputaidot.

Kuntotestaamisen turvallisuuden kannalta kolme keskeistä kysymystä ovat:

  1. Milloin testiä ei saa tehdä?
  2. Milloin testi pitää keskeyttää?
  3. Millainen on testipaikan ensiapuvalmius?

Alle 35-vuotiailla suurimman riskin liikunnan ja kuormittavimpien testien yhteydessä aiheuttavat synnynnäiset sydänsairaudet ja vanhemmilla ikäluokilla puolestaan iskeeminen sydänsairaus, yleisemmin sepelvaltimotauti.

Testattavan riskiä voidaan arvioida myös lähisuvun sairaushistorian, testattavan elämäntapojen (tupakointi, liikunta), terveydentilatietojen (verenpaine, sokeritasapaino) ja kehon painoindeksin avulla. Mahdolliset vakavampien sydämen ja verenkierto- tai hengityselinten sairauksien oireet pitäisi huomioida riskiarvioinnissa. Näitä ovat rintakipu tai hengenahdistus levossa tai kevyessä rasituksessa. Huimaus, pyörtyminen, sydämen rytmihäiriötuntemukset etenkin ruumiillisen rasituksen yhteydessä viittaavat myös sydämen ja verenkiertoelinten sairauksiin. Täysin spesifisinä näitä oireita ei voida pitää, vaan oireet täytyy suhteuttaa tutkittavan kliiniseen tilaan (lääkärin tutkimukseen ja arviointiin). Riskinarvioinnin perusteella kuntotestiin tai liikuntaohjelmaan valitut voidaan jakaa matalan, kohtalaisen ja korkean riskin henkilöihin suhteessa testauksen tai liikunnan aloittamisen turvallisuuteen.

Riskikartoituksen perusteella voidaan päättää suositellaanko henkilölle lääkärin tutkimusta tai fyysisen kunnon mittausta ennen liikunnan aloittamista. Lisäksi riskikartoituksen perusteella voidaan arvioida, pitääkö submaksimaalinen tai maksimaalinen testi tehdä lääkärin valvonnassa.

Riskikartoituksen lisäksi testaajan tulee aina ennen testiä vielä erikseen varmistaa, että testattava tuntee itsensä terveeksi. Testattava ei saa osallistua testiin, jos hänellä on akuutti infektio, esimerkiksi kuumeinen hengitystietulehdus tai testattava on vielä toipilasvaiheessa. Hyvänä käytäntönä on pidettävä myös sitä, että testattava vakuuttaa allekirjoituksellaan antamansa tiedot terveydentilastaan oman tietämyksensä mukaan oikeiksi.

Testin aikana testattavan tilan seuraaminen on turvallisen testaustoiminnan perusedellytys. Testattavan vointia on seurattava keskeytyksettä. Ryhmätesteissä varsinkin on kiinnitettävä huomiota jokaiseen testattavaan tai järjestettävä tilanne siten, että seuraaminen on mahdollista.

Testipaikan toimintaohjeissa tulee olla selkeä kirjallinen ohjeistus testien keskeyttämisestä. Testattavalle on ennen testin alkua ilmoitettava, että suoritus on keskeytettävä välittömästi, mikäli testaaja havaitsee tai testattava tuntee jonkin seuraavista oireista (koskee sekä aerobisen kunnon että soveltuvin osin myös lihasvoiman testausta):

  • Rintakipu
  • Poikkeavat verenpaineen nousu tai lasku
  • Poikkeavan voimakas hengenahdistus, hengityksen vinkuminen, jalkakrampit tai katkokävelyoire
  • Kudosten huonon verenkierron ja hapettumisen merkit: mm. huonovointisuus, huimaus, sekavuus, huono liikkeiden koordinaatio, ihon kalpeus, sinerrys
  • Sydämen syke ei nouse lisääntyneestä kuormituksesta huolimatta tai selvä sydämen sykkeen epätasaisuus
  • Päänsärky tai tuki- ja liikuntaelinkipu
  • Voimakkaan kuormittuneisuuden fyysiset merkit tai verbaalinen ilmaisu sellaisesta
  • Testattava haluaa lopettaa
  • Muu poikkeama testin suorittamisessa.

Normaalisti sujuneen testin jälkeen on syytä suorittaa loppuverryttely, jolloin testattavan palautumista on seurattava vähintään viisi minuuttia tai kunnes testattava tuntee olonsa palautuneeksi. Loppuverryttelynkin jälkeen on syytä seurata, että testattava poistuu testi- tai pukutiloista hyvävointisena.

Jos vaaratilanne havaitaan, rasitus keskeytetään ja testattavan vointi tarkistetaan. Tarvittaessa aloitetaan ensiapu. Jokaisella testipaikalla tulee olla elvytystaitoinen henkilökunta. Lisäksi tarvitaan selkeät kirjalliset toimintaohjeet, miten menetellä sairaustapausten yhteydessä. Elvytystaitoja ja toimintatapoja on harjoiteltava säännöllisesti toimintavalmiuden ylläpitämiseksi.

Yhteenveto

Kuntotestauksen hyvien käytäntöjen mukaan kuntotestejä tekevällä henkilöllä tulisi olla riittävä koulutus ja kokemus riskikartoituksen tekemiseen sekä terveiden ja oireettomien henkilöiden testaamiseen. Testaushenkilöstön pitää tietää normaalit kuormituksen aikaiset reaktiot ja mitkä reaktiot poikkeavat normaalista ja antavat aiheen testin keskeyttämiseen ja terveydenhuollon ammattilaisten konsultointiin. Testaushenkilöstöllä on oltava asianmukainen voimassa oleva ensiapukoulutus ja ensiaputilanteita pitäisi harjoitella säännöllisesti vähintään kerran vuodessa.

Koulun kuntotestauksessa tulee varmistaa, että mittauksiin osallistuvat lapset ja nuoret ovat terveitä. Tämä voitaisiin nähdä myös yleisesti koululiikunnan turvallisuutta lisäävänä asiana. Edellytyksenä tälle on, että opettajilla on saatavilla testien turvallisuuden kannalta oleelliset oppilaan terveystiedot. Tämä vaatii tiedonsiirtoa kouluterveydenhuollon, oppilaiden ja huoltajien sekä koulun välillä. Move!-mittausten turvallisuusohjeet todettiin asiantuntijoiden arvioimana riittäviksi. Tarvetta lisäkoulutuksiin ja turvallisuusohjeiden kehittämiseen voitaisiin kuitenkin vielä kartoittaa mittauksia tekeviltä opettajilta.

Jonne Kamsula
Erityisasiantuntija
Kuntotestaus ja liikuntalääketiede
Liikuntatieteellinen Seura ry
jonne.kamsula(at)lts.fi

Lähteet:

Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajille -teos. Keskinen K, Häkkinen K, Kallinen M (toim.). Liikuntatieteellinen Seura ry. 2018.

Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2005:548.

American College of Sports Medicine. 2014. In L.S. Pescatello, R. Arena, D.Riebe & P.D. Thompson (Eds.) ACMS’s Guidelines for Exercise Testing and Prescription, 9th Ed. Philadelphia: Wolters/Lippincott.

Tarvitaanko urheilevien lasten ja nuorten sydänterveystarkastuksia Suomessa? Poutanen T, Hiippala A. Duodecim 2018;35:1864–69.

Kouluterveydenhuolto 2002: Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Rimpelä, Matti; Orre, Soili; Rautava, Marie (2002)

Koululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaristo – Opettajan käsikirja

Move!-loppuraportti (Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä)

Move! ─ fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä verkkosivusto

"Peruskoululaisten Move!-mittaukset ovat turvallisia ja niitä jatketaan". Opetushallituksen mediatiedote 21.9.2018.

"Asiantuntijoita on nyt kuultu: Move-mittaukset ovat turvallisia ja niitä voidaan jatkaa kouluissa – katso, mitä Opetushallitus kertoi testeistä", Ylen uutinen 21.9.2018. Sisältää linkin Opetushallituksen mediatilaisuuden tallenteeseen.

Fyysisen kunnon mittaaminen -verkkosivusto

Liikuntatieteellinen Seura ry

Kuntotestauksen asiantuntijaryhmä

comments powered by Disqus