Tuoreita väitöksiä

Listaus liikunta- ja terveystieteiden tuoreista väitöstutkimuksista suomalaisissa yliopistoissa.

Kevään 2019 väitöstutkimuksia

11.1.
LitM David Kotthausin
liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirja "Economic, social and stakeholder-related analysis in sport facility management" tarkastetaan 11.1.2019 klo 12 Jyväskylän yliopistossa (L 304, Seminaarinmäki).

Syksyn 2018 väitöstutkimuksia

23.11.
TtM Tanja Moilasen
hoitotieteen alan väitöskirja "Ethical basis of adolescents’ health choices: focus on rights, duties and responsibilities" tarkastetaan 23.11.2018 Itä-Suomen yliopistossa.

23.11.
Väitös:
Runsas paikallaanolo on riski sydämelle liikunnasta huolimatta
LK Ville Vasankarin
väitöskirja "Sedentary behaviour, physical activity, and risk of coronary artery disease and diabetes mellitus (Paikallaanolo, fyysinen aktiivisuus sekä riski sairastua sepelvaltimotautiin ja diabetekseen)" tarkastetaan 23.11.2018 Itä-Suomen yliopistossa.

Lääketieteen kandidaatti Ville Vasankari selvitti väitöstutkimuksessaan kiihtyvyysmittarilla mitatun paikallaanolon ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskiin. Lisäksi hän vertaili sepelvaltimotautia tai diabetesta sairastavien potilaiden sekä terveiden henkilöiden paikallaanoloa ja aktiivisuutta. Tutkimuksen mukaan sekä runsas paikallaanolo että vähäinen fyysinen aktiivisuus olivat molemmat itsenäisesti yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskiin.

16.11.2018
Väitös: Liikunta auttaa polven nivelrikko-oireisiin

TtM Matti Munukan fysioterapian väitöskirja "Exercise as stimulus for cartilage health in knee osteoarthritis" tarkastettiin 16.11.2018 Jyväskylän yliopistossa.

Säännöllinen vesivastusharjoittelu paransi polven nivelruston terveyttä ja laatua vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla, joilla on todettu lievä polven nivelrikko. Lisäksi liikunta kohensi aerobista kuntoa ja vähensi polven jäykkyyttä. Tämä käy ilmi ensi viikolla tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

”Korkeaintensiteettinen vesivastusharjoittelu on turvallinen ja hyvin siedettävä harjoittelumuoto, joka aiheuttaa riittävän ärsykkeen polven nivelruston laadun ja aerobisen kunnon edistämiseksi sekä polvinivelen jäykkyyden parantamiseksi”, toteaa TtM Matti Munukka Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan uutisessa.

Liikunta on tärkeä osa nivelrikon hoitoketjua, jota suositellaan nivelrikosta kärsiville taudin alkuvaiheessa, kun nivelen vauriot ei ole vielä suuria, eikä kipu tai jäykkyys estä harjoittelua. Liikunta voi lievittää nivelrikkopotilaan kipua, parantaa toimintakykyä sekä lisätä elämänlaatua. Terapeuttista vesiharjoittelua pidetään tällä hetkellä maalla suoritetun harjoittelun ja painon pudotuksen ohella yhtenä keskeisempänä hoitomuotona lääkkeettömässä polven nivelrikon hoidossa. Tutkimusta vesiharjoittelun vaikutuksista polven nivelruston koostumukseen on tehty kuitenkin vielä vähän.

2.11.2018
Väitös: Vyötärölihavuudella ja sosiodemografisilla taustatekijöillä yhteys metaboliseen oireyhtymään

TtM Hanna Kuninkaanniemen terveyskasvatuksen väitöskirja "Brief interventions in counselling for nutrition and the prevalence of metabolic syndrome in primary care adult patient" tarkastettiin 2.11.2018 Jyväskylän yliopistossa.

TtM Hanna Kuninkaanniemen väitöstutkimus vahvistaa vyötärölihavuuden yhteyden yksittäisenä riski-indikaattorina metaboliseen oireyhtymään. Tutkimuksessa havaittiin metabolisen oireyhtymän ja sen yksittäisten riski-indikaattorien esiintyvyydessä eroja sosiodemografisten ryhmien välillä. Esiintyvyys oli yleisempää matalasti koulutetuilla, eläkeläisillä, työttömillä ja opiskelijoilla.

Metabolinen oireyhtymä lisää merkittävästi todennäköisyyttä sairastua mm. tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuoniperäisiin sairauksiin ja tiettyihin syöpiin. Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan aineenvaihdunnallista häiriötilaa, jossa henkilöllä esiintyy samanaikaisesti kolme viidestä riski-indikaattorista, joita ovat vyötärön ympärysmitan 100 cm:n ylitys miehillä ja 90 cm naisilla, kohonnut verenpaine, matala HDL-kolesterolipitoisuus, suurentunut triglyseridien määrä ja kohonnut paastoverensokerin arvo.

”Metabolinen oireyhtymä on merkittävä inhimillinen ja kansanterveydellinen haaste. Positiivista on se, että riskitilanteeseen voi vaikuttaa omilla elintavoilla. Ensisijainen hoitokeino on elintapamuutos, erityisesti terveellinen ravitsemus ja riittävä fyysinen aktiivisuus ovat tärkeitä”, kertoo Kuninkaanniemi Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.

2.11.2018
Väitös:
Opettajille uusi verkkopohjainen työkalu motoriikan oppimisvaikeuden tunnistamiseen
LitM Piritta Asunnan liikuntapedagogiikan väitöskirja “Motorisen oppimisen vaikeuden tunnistaminen ja tukeminen kouluympäristössä” tarkastettiin 2.11.2018 Jyväskylän yliopistossa.

LitM Piritta Asunta on väitöstutkimuksessaan kehittänyt opettajien käyttöön verkkopohjaisen motoriikan havainnointityökalun, joka auttaa motorisen oppimisen vaikeuden tunnistamisessa ja tukemisessa esi- ja alkuopetusikäisillä lapsilla. Motorisen oppimisen vaikeuksia esiintyy keskimäärin yhdellä tai kahdella lapsella kahdestakymmenestä, pojilla enemmän kuin tytöillä. Liikunnallisten taitojen oppiminen on työlästä ja hidasta. Eniten ongelmia ilmenee toiminnan ennakoimisessa ja pysyvien liikemallien kehittymisessä.

Monet tutkimukset tukevat sitä käsitystä, että liikkuminen ja motoristen taitojen harjoittaminen tukevat muuta oppimista, kuten kielenkehitystä, matemaattisia taitoja ja keskittymiskykyä. ”Varhainen tunnistaminen ja tehokas tuki voivatkin parhaimmillaan vähentää oppimisesta ja yhteiskunnasta syrjäytymisen riskiä, joka tutkimuksen kohderyhmän lapsilla on uhkana”, kertoo Asunta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitösuutisessa.

2.11.2018
Väitös: Polkupyörä-, mopo- ja moottoripyörätapaturmia jää tilastoimatta – vaikeuttaa seurantaa ja ehkäisyä

Diplomi-insinööri Noora Airaksisen väitöskirja ”Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat: vammojen vakavuus ja tapaturmien tilastointi” tarkastettiin 2.11.2018 Itä-Suomen yliopistossa.

Diplomi-insinööri Noora Airaksisen kirurgian alan väitöstutkimus osoittaa, että polkupyörä-, mopo- ja moottoripyörätapaturmia sattuu sairaalatietojen perusteella huomattavasti tilastoitua enemmän. Virallisen tieliikenneonnettomuustilaston ulkopuolelle jäivät usein onnettomuudet, joissa pyöräilijä, mopoilija tai moottoripyöräilijä kaatui yksin, törmäämättä toiseen osapuoleen. Nämä eivät päädy viralliseen tilastoon, koska poliisi kutsutaan harvoin paikalle. Puutteet tilastoinnissa vaikeuttavat turvallisuustilanteen seurantaa ja jättävät piiloon tapaturmiin liittyviä tekijöitä.

Airaksisen mukaan tämä saattaa johtaa myös siihen, että polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmien ehkäisyyn ei panosteta riittävästi. Airaksinen ehdottaa, että tilastoinnin kattavuuden parantamiseksi tulisi kehittää poliisin ja terveydenhuollon tietoja yhdistävä tietokanta. Lisäksi tapaturmamäärän seurannassa tulisi hyödyntää useampia tietolähteitä. ”Pyöräilijöiden tapaturmien todellisen määrän seuranta ja ehkäisy olisi erityisen tärkeää juuri nyt, kun pyöräilyä edistetään Suomessa voimakkaasti”, lisää Airaksinen Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.

26.10.2018
Väitös: Ammatillisessa koulutuksessa oppijan lähtökohdat ja aikaisempi elämänkokemus tulisi huomioida voimavarana
TtM Hilkka Korven
fysioterapian väitöskirja "Changing landscape in professional development - Narrative research from the physiotherapy students' perspective" tarkastettiin 26.10.2018 Jyväskylän yliopistossa.

Väitöstutkimus tuo uudenlaista tietoa asiantuntijaksi kasvusta terveystieteiden koulutuksen ja opetussuunnitelmien kehittämiseksi. TtM Hilkka Korpi on tutkinut narratiivisella tutkimusotteella fysioterapiaopiskelijoiden ammatillisen kasvun tarinoita ammattikorkeaopintojen aikana. ”On tärkeätä tunnistaa asiantuntijaksi kasvun eri elementit ja tarjota riittävästi tukea niissä.”

Väitöstutkimuksessa tunnistettiin kolme erilaista tarinamallia, joiden avulla aikaisempia kokemuksia voidaan hyödyntää ammatillisessa kasvussa. Tunnistetut tarinamallit nimitettiin autonomisen oppijan kasvun tarinaksi, fysioterapiayhteisöön kasvun tarinaksi ja kriittisen kehittäjän tarinaksi.

”Fysioterapiayhteisöön kasvun tarinoissa korostuvat opiskelijoiden pohdinnat siitä, minkälaiset valmiudet heillä on kohdata oikean työn haasteet. Oman alan kurssit ja käytännön harjoittelut selkiyttävät kokonaiskuvaa fysioterapiasta ja tuovat uudenlaista innostusta opiskeluun”, Korpi toteaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitösuutisessa.

26.10.2018
Väitös:
Teknologiset apuvälineet parantavat muistisairaan arkea oikein käytettynä
FM Merja Riikosen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Muistisairaan ihmisen kokemukset teknologiasta osana arkea - turvaa vai tunkeilevuutta" tarkastettiin 26.10.2018 Jyväskylän yliopistossa.

FM Merja Riikonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä kokemuksia teknologian käyttöönotosta ja vaikutuksista arjen toiminnoissa. Erityisesti kohteena oli teknologisiin apuvälineisiin liittyvät tarpeet, koetut hyödyt ja haitat sekä eettiset haasteet.

Tutkimuksessa ilmeni, että teknologiaa hyödyntävä ympäristö rajoittaa muistisairaan autonomiaa vähemmän kuin ympäristö, jossa sitä ei käytetä. Teknologisilla ratkaisuilla voidaan lisätä muistisairaiden henkilöiden turvallisuutta ja itsemääräämisoikeutta esimerkiksi mahdollistamalla itsenäistä liikkumista. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että teknologia voi tuoda muistisairaan ihmisen arkeen myös negatiivisia vaikutuksia. Teknologisten laitteiden käyttöä onkin harkittava jokaisen muistisairaan kohdalla yksilöllisesti.

20.10.2018
Väitös: Nuori aikuisikä on lihomisen kannalta kriittistä aikaa

TtM Ulla Kärkkäisen lääketieteen väitöskirja "Weight-related ideals, behaviors and long-term health in young adulthood" (Painoon liittyvät ihanteet, käyttäytymiset ja pitkän aikavälin terveys nuorilla aikuisilla) tarkastettiin 20.10.2018 Helsingin yliopistossa.

19.10.2018
Väitös: Aivojen tiedonkäsittelytoiminnoilla on merkitystä liikkumiskyvylle koko ihmisen eliniän ajan
TtM Taina Poranen-Clarkin
gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja "Relationship between cognitive performance and mobility over the life course" tarkastettiin 19.10.2018 Jyväskylän yliopistossa.

TtM Taina Poranen-Clarkin väitöstutkimus tarjoaa lisää tietoa aivoterveydestä huolehtimisen tärkeydestä. Erityisesti ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä ja liikkumisaktiivisuutta voitaisiin parantaa aktivoimalla kognitiivista suorituskykyä. Tutkimuksessa liikkumiskykyä mitattiin liikkumisaktiivisuus elinpiirissä mittarilla, joka kuvaa henkilön toteutunutta liikkumista omassa elinpiirissään huomioiden liikkumisen laajuuden, määrän sekä mahdollisen avun tarpeen liikkumiseen. Tuloksien mukaan henkilöillä, joilla oli parempi kognitiivinen toiminnanohjaus, oli myös laajempi liikkumisaktiivisuus elinpiirissä.

Poranen-Clark tutki myös varhaislapsuuden ja varhaisen aikuisuuden yhteyksiä vanhuuden toimintakykyyn. Varhaisempi kävelemään oppiminen ja paremmat älylliset taidot nuoruudessa saattavat vaikuttaa myönteisesti henkilön toimintakykyyn vanhuudessa. Lisäksi aivojen rakenteellinen ja toiminnallinen reservikapasiteetti karttuu koko elämän ajan. Näillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia vanhuusiän fyysiseen toimintakykyyn.


12.9.2018
Väitös: Silmänliikkeitä voidaan käyttää niin tarkkaavaisuuden kuin univajeen ja väsymyksen tutkimiseen
FL Kati Petterssonin väitöskirja "Saccadic eye movements estimate prolonged time awake" tarkastettiin 12.9.2018 Helsingin yliopistossa.

Univaje ja väsymys aiheuttavat monenlaisia lieveilmiöitä, terveyshaittoja ja vaaratilanteita. Esimerkiksi 10–20 prosenttia liikenneonnettomuuksista johtuu väsymyksestä. FL Kati Pettersson on väitöskirjatyössään kehittänyt silmänliikkeisiin perustuvan menetelmän, jonka avulla voidaan mitata hereilläoloaikaa laboratorion ulkopuolella. Erityisen hyödyllinen tämä on liikenneonnettomuuksien vähentämisessä. Kenttäolosuhteisiin soveltuvaa objektiivista mittalaitetta kuljettajan hereilläolon kokonaisaikaan ei nimittäin ole aiemmin ollut saatavilla.

”Univajeessa ihmisen kognitiiviset toiminnot heikkenevät, erityisesti tarkkaavuus ja silmänliikkeiden avulla tapahtuva ympäristön havainnointi. Näitä toimintoja säätelevät osittain samat otsalohkojen hermoverkot aivoissa. Tästä syystä näitä niin sanottuja sakkadisia silmänliikkeitä voidaan käyttää sekä tarkkaavuuden että univajeen ja väsymyksen tutkimiseen”, toteaa tohtoriksi väittelevä Pettersson Helsingin yliopiston uutisessa.

Kesän ja kevään 2018 väitöstutkimuksia

Väitös: Fyysinen aktiivisuus ja syöpäilmaantuvuus
LL Jorma Sormusen epidemiologian alan väitöskirja “Physical Activity and Incidence of Cancer with Special Emphasis on Colorectal and Prostate Cancers in Men (Fyysinen aktiivisuus ja syöpäilmaantuvuus, erityisesti kolorektaali- ja eturauhassyöpä miehillä)” tarkastettiin 24.8.2018 Tampereen yliopistossa.

Väitös: Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta
LL Hannareeta Öhmanin väitöskirja ”Effect of exercise on cognition, physical functioning, fall rate, and neuropsychiatric symptoms in people with dementia” tarkastettiin 10.8.2018 Helsingin yliopistossa.

Väitös: Tanssiliiketerapia hoitaa masennusta muuttamalla kehonkuvaa myönteisemmäksi
PsM Päivi Pylvänäisen psykologian väitöskirja "Dance movement therapy in the treatment of depression: change in body image and mood - a clinical practice based study" tarkastettiin 7.8.2018 Jyväskylän yliopistossa.

Väitös: Kilpailutilanne heikentää ampumaurheilijoiden ammuntatekniikkaa
LitM Simo Ihalaisen biomekaniikan väitöskirja “Technical determinants of competitive rifle shooting performance” tarkastettiin 9.7.2018 Jyväskylän yliopistossa.

Väitös: Liikuntatottumukset näkyvät vyötäröllä kolmekymppisenä
TtM Mirva Rottensteinerin liikuntalääketieteen väitöskirja "Leisure-time physical activity habits and abdominal adiposity in young adulthood - Twin cohort and co-twin control studies” tarkastettiin 29.6.2018 Jyväskylän yliopistossa.

Väitös: Liikunnan intensiteetti säätelee endorfiinien vapautumista ja liikunnan aikaansaamia tuntemuksia
FM Tiina Saanijoen väitöskirja ”Neurobiology of physical exercise: Perspectives on psychophysiological effects and opioidergic neurotransmission” tarkastettiin 16.6.2018 Turun yliopistossa.

Väitös: Jo kahden viikon liikuntaharjoittelu saa aikaan muutoksia aivojen ja rasvakudoksen aineenvaihdunnassa
LiTM, FM Sanna Honkalan väitöskirja “Adipose tissue and brain metabolic adaptations to sprint interval training and moderate-intensity continuous training; studies in healthy and insulin resistant subjects” tarkastettiin 15.6.2018 Turun yliopistossa.

Väitös: Oppimistavoitteet ja tuki ehkäisevät urheilulukiolaisen uupumista
LitM Matilda Sorkkilan väitöskirja ”Development of sport and school burnout among Finnish student-athletes across the first year of upper secondary school: Different methodological perspectives” tarkastettiin 13.6.2018 Jyväskylän yliopistossa.

Väitös: Liikunta ja hyvä kunto edistävät ylipainoisen henkilön ääreishermoston terveyttä
Ttm, KTM Henri Isojärven väitöskirja ”Sokeriaineenvaihdunnan, fyysisen aktiivisuuden ja kunnon yhteys ylipainoisten henkilöiden ääreishermoston toimintaan (Association of glucose metabolism, physical activity and fitness with peripheral nervous system function in overweight people)” tarkastettiin 9.6.2018 Oulun yliopistossa.

Väitös: Kilpa-alppihiihtäjien sääri- ja polvimurtumat ovat lisääntyneet
LL Antti Stenroosin väitöskirja "Alpine sports injuries in Finland: A retrospective analysis of skiing and snowboarding injuries” tarkastettiin 8.6.2018 Helsingin yliopistossa.

Väitös: Työperäinen altistus keski-iässä ennustaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä liikunta- ja toimintarajoitteisuutta vanhuudessa
MSc Prakash K.C.:n väitöskirja ”Midlife work exposures and musculoskeletal diseases, mobility limitations and disability in old age: A 28-year follow up of Finnish municipal employees (Työperäinen altistus keski-iässä ennustaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä liikunta- ja toimintarajoitteisuutta vanhuudessa)” tarkastettiin 8.6.2018 Tampereen yliopistossa.

Väitös: Raskaus vähentää liikunta-aktiivisuutta
TtM Elina Engbergin väitöskirja "Physical activity, pregnancy and mental well-being: focusing on women at risk for gestational diabetes (Liikunta, raskaus ja henkinen hyvinvointi: tarkastelussa raskausdiabeteksen riskiryhmä)" tarkastettiin 2.6.2018 Helsingin yliopistossa.

Väitös: Liikunta tärkeää keskosena syntyneille
LL Marjaana Tikanmäen väitöskirja ”Ennenaikaisen syntymän ja raskaudenaikaisten tekijöiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon nuoruusiässä ja nuorena aikuisena (Preterm birth and parental and pregnancy related factors in association with physical activity and fitness in adolescence and young adulthood)” tarkastettiin 25.5.2018 Oulun yliopistossa.

Väitös: Naiset saavat liikuntajohtajina pienempää palkkaa kuin miehet
LitM Päivi Aalto-Nevalaisen väitöskirja ”Vertaileva tutkimus nais- ja miesjohtajien uramenestyksestä liikunta-alalla” tarkastettiin 18.5.2018 Jyväskylän yliopistossa.

Väitös: Lasten ja nuorten liikuntavammat
TtM Anu Räisäsen väitöskirja ”Adolescent sports injuries: Frontal plane knee control as an injury risk factor and a screening tool (Lasten ja nuorten liikuntavammat: frontaalitason polven hallinta liikuntavammojen riskitekijänä ja seulontamenetelmänä)” tarkastettiin 17.5.2018 Tampereen yliopistossa.

Väitös: Naisjudokat luovat itse kovan jätkän kertomusta
LitM Anna Kavouran väitöskirja ”'Successful and feminine athlete' and 'natural-born fighter': A discursive exploration of female judoka’s identities in Greece and Finland” tarkastettiin 13.5.2018 Jyväskylän yliopistossa.

Väitös: Syöpää sairastavat lapset liikkuvat liian vähän – väittelijä selvitti aktivoivien videopelien vaikuttavuutta liikunnan lisäämisessä
TtM Lotta Hamarin väitöskirja ”Assessment and Promotion of Physical Activity in Children – with Special Reference to Children Diagnosed with Cancer” tarkastettiin Turun yliopistossa 6.4.2018. Väitöksen alana on hoitotiede.

Väitös: Uusissa liikuntalajeissa korostetaan yhdenvertaisuutta
YTM Anni Rannikon väitöskirja “Kamppailua kunnioituksesta. Vaihtoehtoliikunnan alakulttuurien moraaliset järjestykset” tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa 20.4.2018. Väitöksen alana on sosiologia.

Väitös: Kasvispainotteinen ruokavalio parantaa fyysistä suorituskykyä
LitM Enni-Maria Hietavalan väitöskirja ”Dietary acid load and acid-base balance in exercise and health from adolescence to late adulthood” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 21.4.2018. Väitöksen alana on liikuntafysiologia.

Väitös: Liikunta ja kestävyyskunto vaikuttavat suotuisasti valtimoiden venyvyyteen ja pienentävät rasvamaksan riskiä
LL Kristiina Pälven väitöskirja ”Physical activity, cardiorespiratory fitness and cardiovascular health” tarkastettiin Turun yliopistossa 19.1.2018. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.

Väitös: ”Lifelong physical activity and long-term labor market outcomes”
KTM Jaana Karin taloustieteen väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 26.1.2018. Karin tutkimustulosten mukaan liikunnallisesti aktiivisilla lapsilla oli peruskoulun päättyessä parempi koulumenestys ja aikuisena korkeampi koulutustaso ja korkeammat ansiotulot.

Väitös: ”Global and local interactions in football: Comparing the development paths of Finland and Hungary”
LitM Mihaly Szerovayn liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 27.1.2018. Szerovay vertaili Suomen ja Unkarin jalkapallon muutoslinjoja eri näkökulmista globaalissa viitekehyksessä. Hänen tutkimustuloksensa osoittavat, että globaalien ja paikallisten prosessien keskinäiset ja maittain poikkeavat vaikutukset ilmenevät jalkapallomaiden muutospoluissa. Jalkapallon muutos kumpuaa maiden sosiaalisesta, taloudellisesta, kulttuurisesta ja poliittisesta taustasta.

Väitös: ”Aging and microRNA messaging: Associations with systemic estrogen levels and physical performance”
FM Reeta Kankaan gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 16.2.2018. Kangas osoitti, että eri-ikäisten tutkittavien veren mikroRNA-tasoissa on eroja. Lisäksi ne olivat yhteydessä veren naissukupuolihormoni estradiolin pitoisuuteen, kehonkoostumukseen ja muihin terveysindikaattoreihin. Ikääntyvillä miesurheilijoilla havaittiin mikroRNA-tasojen olevan yhteydessä nopeus- ja voimaominaisuuksiin.

comments powered by Disqus