Liikunnan aluehallinto ‒ hallintohierarkian hiljainen väliporras -selvitys

TIEDOTE
5.11.2018, julkaisuvapaa

Liikunnan aluehallinto ‒ hallintohierarkian hiljainen väliporras

Julkisen liikuntahallinnon tuntemattomin osa on keskushallinnon ja kuntien välinen liikunnan aluehallinto. Vaikka liikuntahallintoa aluetasolla on harjoitettu lähes 70 vuotta, se on harvoin yltänyt otsikoihin. Liikuntahallinnolla on kuitenkin ollut suuri merkitys kaikkia liikuntaa vähänkään harrastavien suomalaisten arjessa. Liikuntatieteellinen Seura on toteuttanut Liikunnan aluehallinto – hallintohierarkian hiljainen väliporras -selvityksen, joka julkaistaan keskiviikkona 7.11.2018.

Valtion alueellinen liikuntahallinto rakentui läänipohjalle 1950-luvulta lähtien. Toiminta keskittyi aluksi liikuntapaikkarakentamiseen, jota valvomaan palkattiin sivutoimisia rakennustarkastajia. 1980-luvun alussa läänin urheilulautakunnat saivat päätoimisen sihteerin. Nimikkeet ja hallintorakenteet ovat muuttuneet, mutta toiminnan sisältö vähemmän: aluehallinto on vienyt liikuntapolitiikkaa käytäntöön ja välittänyt viestejä kunnista opetusministeriöön.

Meneillään on Suomen historian mittavin aluehallintouudistus. Maakunnista kaavaillaan itsehallintoalueita ja AVIen toiminnan on määrä loppua. Tämä vaikuttaa myös liikunnan aluehallintoon. Ensivaiheessa viranhaltijat ja alueelliset toimipisteet säilyvät uuden Luova-viraston alaisuudessa. Paikallaan on kysyä, miten liikunnan aluehallinnon muutokset vaikuttavat erikokoisten kuntien mahdollisuuksiin saada neuvoja ja tukea. Pienissä kunnissa liikunnan vastaavalla viranhaltijalla on yleensä muitakin tehtäviä. Selvityksen mukaan liikunnan aluehallinnon kannalta luontevimpia kumppaneita ovat olleet keskisuuret kunnat, joilla on riittävästi virkakuntaa ja voimavaroja myös hallintokuntien rajat ylittävään yhteistyöhön.

Liikunnan aluehallinnon vahvaan osaamiseen on kuulunut liikuntapaikkarakentaminen rahoituksen ja asiantuntemuksen keinoin. Aluehallinto on ollut mukana lähes kaikissa julkisin varoin toteutetuissa liikuntapaikoissa. Toisaalta liikunnan aluehallinto ei kuitenkaan osallistunut laaja-alaiseen olosuhdetyöhön (kaavoitus, yhdyskuntasuunnittelu). Koko väestön liikuttamiseen tarvitaan rakennettuja liikuntapaikkoja enemmän arjen elinympäristöjen liikunnallistamista. Tähän maakuntahallinto voi halutessaan vaikuttaa nykyistä vahvemmin.

Maakuntauudistuksessa valtion liikuntahallinto joutuu kysymään, haluaako se kehittää näennäisesti kolmiportaista liikuntahallintoa aidosti kolmiportaiseksi (valtio‒maakunnat‒kunnat) vai tyytyykö se etävaikuttamaan Luovan kautta. Pohdittavaksi tulee valtiojohtoisen ja kuntalähtöisen aluekehittämisen välinen kilpailu. Haluaako liikuntahallinto mahdollistaa alueellisen liikuntapolitiikan ja -kulttuurin rakentumisen Suomeen, ja vaikuttaa liikunnan edellytyksiin myös alueiden kehittämisen kautta?

Liikunnan aluehallinto – hallintohierarkian hiljainen väliporras -selvityksen on toteuttanut Liikuntatieteellinen Seura. Tutkijoina ovat toimineet Jouko Kokkonen ja Teijo Pyykkönen. LTS on saanut selvitykseen avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Selvityksen julkistamistilaisuus pidetään keskiviikkona 7.11.2018 klo 13.00–15.00 opetus- ja kulttuuriministeriön kokoustila Jukolassa (Meritullinkatu 1, Helsinki). Julkaisu on tilattavissa ja sen pdf-versio on ladattavissa LTS:n verkkosivuilta 7.11. klo 12 lähtien.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Jouko Kokkonen

Liikuntatieteellinen Seura
040 7530 730
jouko.kokkonen(at)lts.fi

Liikunnan aluehallinto -selvityksen kansikuva

comments powered by Disqus