Tutkimus selvitti vapaa-ajan liikunnan vaikutusta vatsa-aortan seinämän paksuuteen ja olkavaltimon laajentumiskykyyn lähes 500 nuorella. Nuoria seurattiin 13-vuotiaasta 17 vuoden ikään saakka. Nuorten liikunnan määrää tutkittiin kyselyllä, valtimon laajentumiskyky ja seinämän paksuus mitattiin ultraäänimenetelmällä. Tutkimus on osa imeväisiässä alkanutta sydän- ja verisuonitautisairastuvuuden ehkäisyprojektia (STRIP).
Valtimonkovettumataudin kehitys alkaa lapsuudessa. Valtimon laajentumiskyky ja seinämän paksuus ovat sydänterveyden keskeisiä varhaisia mittareita. Nuorilla ei aiemmin ole tehty pitkittäistutkimuksia liikunnan vaikutuksesta valtimon laajentumiskykyyn ja seinämän paksuuteen nuorilla.
Liikunnan vaikutus oli tutkimuksessa riippumaton muun muassa sukupuolesta, painoindeksistä, hyvän kolesterolin ja kokonaiskolesterolin suhteesta tai systolisesta verenpaineesta.
Tutkija Katja Pahkalan mukaan erityisen merkittävä löydös oli, että vähän liikkuvilla nuorilla, jotka lisäsivät liikuntaa 13 ja 17 ikävuoden välillä, valtimon seinämä paksuuntui vähemmän kuin yhtäjaksoisesti vähän liikkuvilla ikätovereilla. Tutkimus osoitti ensimmäisenä liikunnan myönteisen vaikutuksen valtimon raken-teeseen ja toimintaan terveillä nuorilla pitkittäisasetelmassa.
Vähän liikkuvilla nuorilla jo pienikin liikunnan lisääminen aiheuttaa myönteisiä muutoksia valtimon raken-teessa. Tutkimuksen tulokset korostavat entisestään liikunnan tärkeyttä sydänterveyden edistäjänä – jo nuorena, Pahkala summaa.
Katja Pahkala ja hänen tutkimusryhmänsä voitti ensimmäisen palkinnon Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämässä Vuoden 2011 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailussa. Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui 37 suomalaista liikuntalääketieteellistä tutkimusta.
Tutkimuksen otsikko ja tekijät:
Pahkala K, Heinonen OJ, Simell O,Jorma Viikari J, Rönnemaa T, Niinikoski H, Raitakari OT
Kirjoittajien taustayhteisöt: 1)Sydäntutkimuskeskus, Turun yliopisto; 2)Paavo Nurmi -keskus ja terveysliikunta, Turun yliopisto; 3)lastentautioppi, Turun yliopisto; 4)sisätautioppi, Turun yliopisto; 5)kliininen fysiologia, Turun yliopisto
Vuoden 2010 Nuori Liikuntalääketieteen tutkija 2010 -kilpailun voitto Piia Suomalaiselle
ETURISTISIDEREPEÄMÄN KORJAUSLEIKKAUS YKSÖIS- VAI KAKSOISSIIRRETEKNIIKALLA – SATUNNAISTET-TU KLIININEN TUTKIMUS KAHDEN VUODEN SEURANTATULOKSISTA JA MRI-LÖYDÖKSISTÄ
Eturistiside koostuu anteromediaalisesta (AM) kimpusta, joka vastaa polven tukevuudesta kaikissa koukistuksen asteissa sekä posterolateraalisesta (PL) kimpusta, joka toimii polven kiertoliikkeissä sekä polven ollessa hieman koukussa (1,2). Perinteisessä eturistisideleikkauksessa keskitytään AM kimpun palauttamiseen ja kaksoissiirretekniikassa korvataan molemmat kimput siirteillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla potilaita, joilla oli eturistisiderepeämä korjattu joko yksöis- tai kaksoissiirretekniikalla. Tutkimus oli satunnaistettu ja seuranta-aika oli vähintään kaksi vuotta.
Tutkimuksessa 150 potilasta jaettiin satunnaisesti yksöissiirreryhmään (SB) ja kaksoissiirreryhmään (DB). Sama kokenut ortopedi suoritti kaikki leikkaukset. Lopullinen analyysi tehtiin 121 potilaan tiedoista.
Tutkimuksen mukaan ryhmien välillä ei ollut eroa ennen leikkausta eikä kahden vuoden kuluttua seurantakäynnillä kliinisissä testeissä. Molemmissa ryhmissä tilanne parani ennen leikkausta vallinneeseen tilanteeseen nähden. Polven liikerata säilyi samana molemmissa ryhmissä.
Tutkimusryhmä osoitti, että eturistisiteen korjausleikkauksella saavutetaan samanlainen tukevuus sekä yksöissiirre- että kaksoissiirretekniikalla sekä etu-takasuunnassa kuin myös kiertoliikkeessä. Päälöydöksenä tutkimuksessa havaittiin, että DB-ryhmällä oli vähemmän uusintaleikkauksia siirteen pettämisestä johtuen kuin SB-ryhmällä.
Piia Suomalainen ja tutkimusryhmä voitti Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämään Nuori tutkija -kilpailun, johon osallistui 15 nuorta tutkijaa.
Tutkimuksen otsikko ja tekijät:
Suomalainen P, Moisala A-S, Paakkala A, Kannus P, Järvelä T
Kirjoittajien taustayhteisöt: 1) Tampereen yliopistollinen sairaala(TAYS), 2) UKK instituutti, Tampere, 3) Hatanpään sairaala, Tampere
Lisätietoja kilpailusta:
Jonne Kamsula
010 778 6606 tai jonne.kamsula@lts.fi
