LitM Antti Laineen liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirjan ”Urheilujournalismin Suomi–Ruotsi-maaottelu – Vertaileva tutkimus suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien Ateenan 2004 ja Torinon 2006 olympiauutisoinnista” tarkastustilaisuus pidettiin 26.11.2011. Vastaväittäjänä professori Hannu Nieminen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Itkonen (Jyväskylän yliopisto).
Suomalais- ja ruotsalaisurheilijoiden kohtaamiset ovat eräänlaisia urheiluklassikoita. Antti Laineen väitöstutkimuksessa Suomen ja Ruotsin urheilukulttuurit kohtaavat toisenlaisessa toimintaympäristössä, urheilusta raportoivan journalismin pelikentällä. Kyseessä on urheilujournalismin Suomi–Ruotsi-maaottelu, jossa maiden urheilujournalismia edustaa iltapäivälehdistö. Iltalehden ja Ilta-Sanomien vastustajiksi asettuvat Aftonbladet ja Expressen.
Laine tutki, millaista on suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien tuottama urheilujournalismi sekä miten suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien tuottama urheilujournalismi eroaa toisistaan. Lisäksi hän esittää tulkintoja erojen syistä.
Tutkimustulokset suomalaisnäkökulmasta karua luettavaa
Ruotsalaiset iltapäivälehdet suoriutuivat tehtävästään urheilujournalismin foorumina huomattavasti suomalaisia vastineitaan paremmin. Ruotsalaislehdillä on paljon enemmän resursseja, ne tuottavat urheilusta merkittävästi enemmän ja monipuolisemmin materiaalia, niiden journalismi on enemmän tutkivaa, proaktiivista ja kriittistä ja myös sukupuolten välinen tasa-arvo tulee ruotsalaislehdissä paremmin edustetuksi. Suomalainen urheilujournalismi on vastaavasti vähäisempää, yksipuolisempaa, reaktiivisempaa ja vähemmän kriittistä. Ainoat alueet, joilla suomalaiset iltapäivälehdet pärjäävät ruotsalaisille ovat mainoksien ja kuvituksen suhteelliset määrät.
Maaottelun lopputulosta julistaessaan Laine siteeraa Ilta-Sanomissa Ateenan 2004 olympiakisojen aikaan julkaistua juttua (IS 20.8.2004), jossa vertaillaan suomalaisten ja ruotsalaisten julkisen palvelun televisiokanavien olympiakisalähetyksiä.
- Kyseisen jutun otsikkoon, ”Ruotsalaiset tekevät kaiken taas paremmin”, tiivistyy olennaisin suomalaisen ja ruotsalaisen urheilumedian eroista. Jutussa esitetty kritiikki on kuitenkin siinä mielessä kyseenalaista, että iltapäivälehtien urheilusivut ruotsalaiset vasta paremmin tekevätkin. Suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien urheilujournalismia vertaileva maaottelu päättyi ruotsalaislehtien murskavoittoon – sekä määrällisen että laadullisen tarkastelun perusteella, Laine selostaa.
”Vaatimustasoa tulisi nostaa ja laatuun panostaa”
Eroja selittäviksi tekijöiksi Laine listaa maiden iltapäivälehtien ja urheilujournalismin poikkeavan historiallisen kehityksen, maiden urheilukulttuurin väliset erot sekä lehtien resurssitekijät, joihin tutkijan haastattelemat suomalaistoimittajat ennen kaikkea vetosivat. Laineen mukaan resurssitekijät eivät kuitenkaan selitä kuin osan eroista ja tämä tiedostetaan myös suomalaistoimituksissa.
- Ilta-Sanomien toimittaja kirjoitti Ruotsin julkisen palvelun television Suomen julkisen palvelun televisiota suurempiin taloudellisiin panostuksiin viitaten, että ”kyllä pienemmilläkin budjeteilla voi tehdä tuoreita ratkaisuja”. Erityisesti tämä pätee painettuun sanaan: lehdissä yksittäisen jutun kirjoittaa pääsääntöisesti yksittäinen toimittaja. Monilta osin kyse on toimittajien ja heidän esimiestensä ammattitaidosta sekä kunnianhimosta. Vaatimustasoa tulisi nostaa ja mukavuusalueilla olevaa rutiinitarjontaa monipuolistaa. Tarvittaessa voi tinkiä määrästä ja panostaa laatuun, Laine suosittaa.
Tutkimus perustuu poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen aineiston seikkaperäiseen määrälliseen ja laadulliseen analyysiin. Ateenan 2004 kesäolympiakisojen ja Torinon 2006 talviolympiakisojen aikaisesta uutisoinnista koostuva sanomalehtien kokonaisaineisto on laajuudeltaan 9 602 sivua, neliösenttilaskennan kohteeksi rajattu olympia-aineisto 1 750 sivua ja laadullisen tarkastelun kohteeksi rajattu olympia-aineisto 122 sivua. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu kahdeksaa urheilutoimituksen esimiestä ja analysoitu muista lähteistä koottuja tilastotietoja.
