Valtion liikuntaneuvoston Erityisliikunnan jaoston tilaamana on neljän vuoden välein laadittu kuntien erityisliikunnanohjaajien työn tuloksista valtakunnallinen selvitys alkaen vuodesta 1986. Viimeisin raportti kuvaa vuoden 2009 tilannetta (Ala-Vähälä 2010). Raportissa todetaan kuntien erityisliikunnan kehittyneen pienin askelin eteenpäin mutta kokonaiskehityksessä löytyy edelleen useita haasteita mm. erityisliikunnan ohjaajien virkojen määrässä ja hallinnonalojen yhteistyössä. Erityisliikunnan tarjonta on tasaisesti kasvanut koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan. Tähän viittaavat sekä resursseja, työmääriä että varsinaista tarjontaa koskevat luvut.
Tiivistäen vuonna 2009 tehdyn selvityksen (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:17) mukaan tilanne Suomen noin 350 kunnan erityisliikunnassa on seuraavanlainen:
- Erityisliikunnanohjaajien määrä on yhä hieman kasvanut ja on nykyisin noin 100 päätoimista työntekijää (lisäksi noin 500 muuta tunti- ja apuohjaajaa), muutamissa suurissa kaupungeissa on palkattu erityisliikunnan alueelle kaksi tai useampia vastuutyöntekijöitä.
- Kunnat käyttävät vuosittain n. 5,3 miljoonaa euroa erityisliikuntatoimintaan. Erityisliikunnan määrärahat ovat hieman nousseet, kun kuntien liikuntatoimen valtionosuudet nousivat v. 2009 kahteentoista euroon asukasta kohden (aiempi 10,80€), josta kokonaisuudesta erityisliikunnan kehitystyö on saanut osansa.
- Ohjattuja erityisliikunnan ryhmiä on noin 2900. Ryhmien yhteinen kokonaisosallistujamäärä on arviolta noin 70.000-80.000.
- Kunnissa on toteutettu jonkun verran erityisliikunnanohjaajien toimenkuvan muutoksia: toimenkuviin on lisätty yleisiä terveysliikunnan alueen kehittämistehtäviä.
- Kuntien erityisliikunnanohjaajien vuosittaisten työseminaarien ohella on pidetty erillinentapaaminen suurten kaupunkien erityisliikunnanohjaajien verkoston kanssa.
- Erillisten kehittämishankkeiden kautta on voitu viedä eteenpäin erityisliikunnan kehitystä useissa keskisuurissa kunnissa.
- Valtion budjetin kautta tuleva tukisumma oli vuonna 2010 yht. noin 7 milj. euroa, josta kunnille 2,5 milj.euroa ja järjestölle 3,5.
- Järjestöpohjaista erityisliikuntaa on tuettu kuntien avustuksin ja järjestöjen ryhmissä liikkuu noin 70.000 liikkujaa.
- Kuntien kaikista erityisliikuntaryhmistä liikuntatoimi järjestää lähes puolet. Sosiaali- ja terveystoimen osuus on noin 15%. Alan järjestöjen osuus on noin neljännes.
- Inklusiivisen liikunnan kehittyminen on muuttanut hieman erityisliikunnanohjaajien toimenkuvaa mutta tarkkaa kuvaa ei ole saatavilla miten. Inkluusiokehitys näkyy selvimmin mm. alan järjestöjen yhteistyönä lajiliittojen ja seurojen kanssa.
Tulevaisuudessa 2010- luvun alan kehittämisteemat pohjautuvat vuonna 2010 pidettyihin kansallisten Erityisliikunnan päivien suosituksiin. Teemat liittyivät erityisliikunnan kehittämiseen muuttuvassa kuntakentässä, vammaisliikunnan tulevaisuuden pohtimiseen, tasa-arvotyön edistämiseen liikunnassa, lasten ja nuorten soveltavan liikunnan kehittämiseen, ikäihmisten liikunnan edistämiseen sekä integraatio- ja inkluusiotyön eteenpäin viemiseen.
