Liikuntalääketieteen strategia
Johdanto
Liikuntalääketiede on itsenäinen lääketieteen erikoisala. Alan strategian toteuttamisesta vastaavat liikuntalääketieteen erikoislääkärit sekä kuusi maassamme toimivaa liikuntalääketieteen keskusta (Liite 1). Liikuntalääketieteen edunvalvonnasta vastaavat lisäksi Suomen Lääkäriliiton alainen Liikuntalääketieteen alaosasto (Liite 2) sekä Liikuntatieteellinen Seura (Liite 3). Alan resurssoinnista vastaa tällä hetkellä pääasiassa opetusministeriö. Liikuntalääketieteen asiantuntijana toimii liikuntalääketieteen erikoislääkäri, joka hallitsee liikunnan ja urheilun erityispiirteet niin terveydessä kuin sairaudessa. Tätä kautta on määräytynyt alan toimintaympäristö asiakkaineen ja palveluineen.
Liikuntalääketiede lääketieteen erikoisalana on tulevaisuudessa entistä korostuneemmassa roolissa terveydenhuoltokentässä. Terveydenhuollolle asetetaan entistä enemmän vaatimuksia, mihin vaikuttavat väestörakenteen ikääntyminen, elämän koneellistuminen sekä yleinen terveydenalan tieto- ja vaatimustason nousu. Tulevaisuudessa terveydenhuoltoa olisi rakennettava enemmän sairauksien ennaltaehkäisyn ja ihmisten omatoimisen terveyden ylläpitämisen varaan ja tätä kautta pyrkiä terveydenhuollon palvelutarpeen vähentämiseen.
Liikuntalääketieteen toiminta-ajatus (missio)
Liikuntalääketiede edistää väestön terveyttä, ehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa sairauksia ja vammoja yksilöllistä omatoimista fyysistä aktiivisuutta hyödyntäen.
Visio vuoteen 2010
Liikuntalääketiede on arvostettu ja tunnettu erikoisala, ja sillä on kiinteä ja aktiivinen tehtävä terveydenhuoltojärjestelmässämme. Näyttöön perustuva tieto liikunnan terveysvaikutuksista on lisääntynyt ja liikunnan käyttö terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa on vakiintunut.
Arvot
- tieteellisyys
- eettisyys
- luotettavuus
- asiakaskeskeisyys
- tasa-arvo
Tie nykytilasta visioon (Strategia) painopistealueittain
Tutkimus- ja kehittämistyö
Strategiset tavoitteet
- luotettavan ja relevantin tiedon tuottaminen
- väestön terveyden edistäminen tutkittua tietoa hyödyntäen
- uusien käytäntöjen kehittäminen, evaluointi ja käyttöönotto
Menestystekijät
- ammattitaito ja asiantuntemus
- riittävät resurssit
- innostuneisuus
- luotettavuus, eettisyys
- tiedon soveltamiskyky
- strateginen verkottuminen yliopistoihin sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkijaryhmiin
- liikuntalääketieteen keskusten tiivis yhteistyö
Mittarit
- julkaisujen määrä ja laatu (impact factorit ja sitaatiot)
- uusien käytännön sovellusten määrä terveydenhuollossa
- näkyvyys mediassa
Toimenpiteet
- tutkimusprosessit kuvataan ja standardoidaan
- seurataan ja kehitetään tutkimuksen laatua
- varmistetaan resurssien riittävyys
- puututaan epäkohtiin aktiivisesti
- lisätään verkottumista
- lisätään avoimuutta
- huolehditaan, että alan henkilöstö säilyy innostuneena ja motivoituneena
- tutkimushankkeiden koordinointi
- yhteisten tutkimushankkeiden käynnistäminen
Seuranta
- vuosittaiset tavoitteiden toteutumiskokoukset liikuntalääketieteen asiantuntijoiden kesken (liikuntalääketieteen valiokunta, liikuntalääketieteen alaosasto), jolloin myös strategia tarkistetaan
- liikuntalääketieteen keskusten vuosittainen tulosten raportointi opetusministeriölle
- paikallistason seuranta liikuntalääketieteen keskuksissa vuosittain
Koulutus ja tiedotus
Strategiset tavoitteet
- liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutuksen kehittäminen ja aseman vahvistaminen
- liikuntalääketieteen opetuksen toteuttaminen osana lääketieteen opintoja kaikissa yliopistoissa
- alan uusimman, luotettavan ja relevantin tietämyksen nopea välittäminen terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille sekä väestölle
Menestystekijät
- ammattitaito ja asiantuntemus liikunnan ja urheilun erityispiirteistä terveydessä ja sairaudessa
- riittävät resurssit
- innostuneisuus
- strateginen verkottuminen yliopistoihin ja terveydenhuoltoon
- tiedon soveltaminen
- liikuntalääketieteen keskusten tiivis yhteistyö
Mittarit
- valmistuvien erikoislääkäreiden määrä
- liikuntalääketieteen opintoihin osallistuneiden lääketieteen opiskelijoiden määrä
- terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisten jatkokoulutustilaisuuksien ja koulutettavien määrä
- näkyvyys mediassa
Toimenpiteet
- liikuntalääketieteen professuurit yliopistoihin
- liikuntalääketieteen kurssi lääkäreiden peruskoulutukseen
- EVO –rahoitus erikoistuville lääkäreille
- riittävien koulutusresurssien varmistaminen
- hyödynnetään Lääkäriliiton, Lääkäriseura Duodecimin ja Liikuntatieteellisen Seuran eri tiedonvälityskanavia
- huolehditaan, että alan henkilöstö säilyy innostuneena ja motivoituneena
- tieteellisten ja ammatillisten koulutustilaisuuksien järjestäminen (Liikuntalääketieteen Päivät)
Seuranta
- vuosittaiset tavoitteiden toteutumiskokoukset liikuntalääketieteen asiantuntijoiden kesken (liikuntalääketieteen valiokunta, liikuntalääketieteen alaosasto), jolloin myös strategia tarkistetaan
- liikuntalääketieteen keskusten vuosittainen tulosten raportointi opetusministeriölle
- paikallistason seuranta liikuntalääketieteen keskuksissa puolivuosittain
Palvelutoiminta
Strategiset tavoitteet
- laadukkaiden liikuntalääketieteen erikoislääkäripalveluiden tuottaminen
- luotettavien ja laadukkaiden testauspalveluiden tuottaminen
Menestystekijät
- ammattitaito ja asiantuntemus liikunnan ja urheilun erityisvaatimuksista terveyden- ja sairaanhoidossa sekä testaustoiminnassa
- yksilöllinen testaus, hoito ja neuvonta
Mittarit
- hoidettujen ja testattujen henkilöiden määrä
- potilaiden hoitoon osallistuvien liikuntalääketieteen erikoislääkäreiden määrä
Toimenpiteet
- alan erikoislääkäripalveluiden integroimien osaksi terveydenhuoltojärjestelmää
- ylläpidetään ja kehitetään palveluiden laatua tutkittuun näyttöön ja tietoon perustuen
- varmistetaan resurssien riittävyys
- puututaan epäkohtiin aktiivisesti
- huolehditaan, että alan henkilöstö säilyy innostuneena ja motivoituneena
Seuranta
- vuosittaiset tavoitteiden toteutumiskokoukset liikuntalääketieteen asiantuntijoiden kesken (liikuntalääketieteen valiokunta, liikuntalääketieteen alaosasto), jolloin myös strategia tarkistetaan
- liikuntalääketieteen keskusten vuosittainen tulosten raportointi opetusministeriölle
- paikallistason seuranta kuukausittain
Liite 1.
Liikuntalääketieteen keskukset
Opetusministeriö rahoittaa kuutta liikuntalääketieteen keskusta Suomessa. Niiden teh tävänä on liikuntalääketieteellisen tutkimuksen tekeminen, liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutus yhdessä yliopistojen kanssa, koulutus- ja viestintä sekä alueellinen palvelutoiminta. Keskukset ovat Helsingin Urheilulääkäriasema, Kuopion Liikuntalääketieteen tutkimuskeskus, LIKES-tutkimuskeskus Jyväskylässä, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka Oulun Diakonissalaitoksella, Paavo Nurmi –keskus Turussa ja Tampereen Urheilulääkäriasema.
Liikuntalääketieteen keskukset vastaavat yhteistyössä eri yliopistojen kanssa liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutuksesta Suomessa. Erikoistuvat lääkärit työskentelevät erikoistumiseen liittyen kolme vuotta eri keskuksissa. Kaikki keskukset ovat aloittaneet paikkakunnillaan lääketieteen opiskelijoiden liikuntalääketieteen kurssit. Tällä on suuri merkitys, kun tavoitteena on lisätä liikuntalääketieteen tietämystä perusterveydenhuollossa. Keskusten tärkeänä tehtävänä on myös tieteellisen jatkokoulutuksen järjestäminen tutkimusprojektien yhteydessä ja osana erikoislääkärikoulutusta.
Kaikki keskukset ovat verkostoituneet tutkimustyön ja erikoistumiskoulutuksen osalta paikkakuntansa yliopistoihin, yliopistosairaaloihin ja oman tutkimusalansa mukaisesti kansainvälisiin tutkimusyksiköihin sekä palvelujen osalta kunnallisiin terveys- ja liikuntatoimiin. Kullakin on oma profiilinsa tutkimus-, koulutus- ja viestintätoimintojen osalta. Kaikki yksiköt järjestävät joko kansallisia tai kansainvälisiä seminaareja liikuntalääketieteen alueelta. Lisäksi kaikilla keskuksilla on yhteistyöhankkeena valtakunnallisten Liikuntalääketieteen Päivien järjestäminen Liikuntatieteellisen Seuran ja opetusminis-teriön kanssa.
Keskusten palvelutoiminta kattaa erikoislääkäritason palveluja alueellisesti. Yhteistyöverkosto kattaa myös laboratoriopalvelut. Liikunnan harrastuksen kasvu on lisännyt terveydenhuollossa alan erityisosaamisen tarvetta. Keskukset osallistuvat myös antidoping-työhön sekä testauksien että valistuksen osalta. Kullakin keskuksella on myös palvelutoiminnan osalta omaa erityistä osaamista.
Helsingin Urheilulääkäriasema (HULA)
Asema on muun tutkimus-, tiedonvälitys- ja koulutustoiminnan lisäksi toiminut 1.1.1995 alkaen Helsingin yliopiston Liikuntalääketieteen yksikkönä ja järjestänyt lääketieteen opiskelijoille liikuntalääketieteellistä peruskoulutusta. Tiivis yhteys yliopistoon on helpottanut sitä, että asema on voinut entistä helpommin verkostoitua useiden tasokkaiden yliopiston tutkijaryhmien kanssa ja sitä kautta on avautunut kansainvälisten yhteyksien verkosto.
Näin asema on voinut ratkoa liikuntalääketieteellisiä ongelmia pienin resurssein. Uutta tietoa on voitu hyödyntää aseman laajassa koulutus- ja palvelutoiminnassa. Tutkimustoiminnan painopistealueina on ollut liikunnan merkitys kansansairauksien ehkäisyssä sekä liikuntavammojen ennaltaehkäisy ja hoito. Viime vuosina tutkimus on suuntautunut myös liikunnanharrastajien hengitysoireiden ja nivelrikon tutkimus- ja kuntoutusmenetelmien kehittämiseen.
LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikuntalääketieteen klinikka toimii LIKES-tutkimuskeskuksen sisällä. Tämä on liikunnan monitieteinen laitos, joka tutkimustoiminnan lisäksi tuottaa hankkeita ja kokeiluohjelmia, sairaanhoidon ja testaustoiminnan palveluja koko Keski-Suomen alueelle. Se järjestää koulutusta ja tiedotustoimintaa liikuntalääketieteen alalta. Liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutuksen lisäksi klinikka on tieteellisen jatkokoulutuksen yksikkö. Liikuntalääketieteellisen ja -biologisen tutkimustoiminnan kokonaisuudet ovat :
- Lihaksen ja luun sopeutuminen liikuntaan
- Liikunta ja rintasyöpä
- Voimaharjoittelun vaikutukset
- Urheilutapaturmatutkimus
- Hoitojen vaikuttavuustutkimus
Läheinen yhteistyö Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kanssa on ainutlaatuista.
Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos (KuLTu)
KuLTun taustaorganisaatio on valtakunnallinen TERVEYSLIIKUNNAN JA RAVINNON TUTKIMUSSÄÄTIÖ, jonka tehtävänä on säädekirjan mukaan tukea yleishyödyllisessä mielessä tutkimustyötä yksilön, perheen, työyhteisön ja väestön liikuntatottumusten edistämiseksi, fyysisen kunnon ja toimintakyvyn parantamiseksi, tapaturmien synty-mekanismien selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi sekä ravintotottumusten korjaamiseksi päämääränä kansanterveyden edistäminen. Säätiön jäseniä ovat Kuopion kaupunki, Kuopion Sydänyhdistys ry., Kuopion yliopisto, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Puijon Diabetesyhdistys ry., Suomen Reumaliitto ry. sekä Suomen Sydänliit-to ry.
Laitoksen toimintamuodot ovat liikuntalääketieteellinen tutkimustyö, tieteellinen jatko-koulutus, erikoislääkärikoulutus, tiedonvälitys ja palvelutoiminta. KuLTu hyödyntää tieteellisessä tutkimustyössä korkeatasoista kansainvälistä yhteistyöverkostoa, minkä lisäksi laitoksella on tiivistä kotimaista yhteistyötä useiden yliopistojen, yliopisto-sairaaloiden ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.
Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka
Pohjoisin liikuntalääketieteen osaamis-, palvelu- ja koulutuskeskus, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka on perustettu v. 1972 vastaamaan alueellisesti lähes puolen Suomen liikuntalääketieteellisistä tutkimus-, tiedonvälitys- ja palvelutarpeista. Klinikka toimii Oulun yliopiston fysiologian laitoksen liikuntalääketieteellisenä yksikkönä (jaoksena) ja tekee tiivistä yhteistyötä eri yhteisöjen kanssa niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin ja tuottaa korkeatasoista tietoa liikunnan ja terveyden välisistä yhteyksistä, työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluja ja testauksia sekä huippu-urheilijoiden tukipalveluja. Klinikka huolehtii osaltaan pohjoisen Suomen liikuntalääketieteen koulutus- ja tiedonvälitystoiminnasta.
Verkostoituminen tutkimushankkeissa erityisesti Oulun yliopiston ja Oulun Diakonissalaitoksen kanssa on tuonut syvyyttä ja laaja-alaisuutta toimintamalleihin. Tutkimustoiminta painottuu liikunnan ja kansansairauksien, kuten diabeteksen ja osteoporoosin ja muiden elintapatekijöiden välisten yhteyksien selvittämiseen perinteistä traumatologista tutkimusta unohtamatta. Tutkimustoiminta on myös soveltavaa; saadut tutkimustulokset ja kokemukset käytetään hyväksi sekä eri potilasryhmien että erityisryhmien hoidossa ja kuntoutuksessa Oulun Diakonissalaitoksella. Palvelutoiminnassa sovelletaan tutkimuksen tuottamaa tietoa sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Palvelutoiminta kattaa paitsi eri asiantuntijoiden vastaanottotoiminnan, myös laaja-alaiset tutkimus-, testaus- ja kuntoutuspalvelut sekä Suomen tällä hetkellä ainoan yksityisen laihdutusklinikkatoiminnan.
Klinikka toimii alueellisena tiedonvälittäjänä ja kouluttajana. Yhteydet yliopistoon ja muihin oppilaitoksiin ovat perinteiset. Alueellisista erityispiirteistä johtuen uusia tiedonvälitysmenetelmiä otetaan käyttöön viestinnän tehostamiseksi maakunnan ja Oulun välillä, esimerkkinä videoneuvottelutekniikan käyttöönotto valmentajaklinikkatoiminnassa
Paavo Nurmi –keskus, Turku (PNK)
PNK on Turun alueen terveyden ja liikunnan osaamiskeskus, joka tuottaa korkeatasoista liikuntalääketieteellistä tutkimusta sekä terveyttä, työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluja. Lisäksi PNK huolehtii koulutus- ja tiedonvälitystoiminnasta. PNK:n erinomainen sijainti lääketieteellisen tiedekunnan, Turun yliopistollisen keskussairaalan, Bio-Cityn (yksi tutkimuksen huippuyksikkö Suomessa) sekä Turun yliopiston yhteydessä luo hyvän verkoston toiminnalle
Tutkimuksen tavoitteena on olla korkeatasoista, mutta samalla käytännönläheistä. Erityisesti tuotetaan liikuntalääketieteellistä tutkimusta, jolla on kansanterveydellisesti tärkeää merkitystä. Tutkimustiedon ja kokemuksen avulla tavoitteena on parantaa väestön terveyttä sekä elämänlaatua terveyttä edistävän liikunnan avulla. Tämän lisäksi tarjotaan asiantuntija-apua eri tasoisten liikunnanharrastajien terveyteen ja liikuntaan liittyviin erityisongelmiin. Tällaisiin toimiin liittyvät mm. erikois- ja yleislääkärien vastaanottotoiminta, kuntotestaus sekä liikunnan ohjelmointi. Palvelutoiminta suuntautuu pääosin alueellisesti, mutta osittain myös koko maahan.
PNK:n hallitukseen kuuluu edustajat Turun yliopistosta, Turun kaupungista, Kansaneläkelaitoksesta ja Sydäntautipiiristä.
Tampereen Urheilulääkäriasema (TaULA)
Tampereen Urheilulääkäriasema on Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan liikuntalääketieteen yksikkö huolehtien alan erikoistumis- ja peruskoulutuksesta. Lisäksi Tampereen Urheilulääkäriasema huolehtii alueensa korkeatasoisista tutkimus-, tiedotus- ja palvelutoiminnoista sekä osallistuu aktiivisesti dopingin vastaiseen taisteluun.
TaULA:n erityiseksi painopiste-alueeksi on valittu liikuntaturvallisuus, jonka tavoitteena on tutkia ja ehkäistä eri liikuntamuodoissa (asiointi- ja työmatkaliikunta, harrasteliikunta, kuntoliikunta, kilpaurheilu) syntyviä vammoja ja muita liikunnan haittavaikutuksia ja tätä kautta optimoida liikunnasta saatavia myönteisiä vaikutuksia. Tiivis yhteys yliopistoon on mahdollistanut verkostoitumisen useiden tasokkaiden kotimaisten tutkijaryhmien kanssa. Lisäksi TaULA:lla on laaja kansainvälisten yhteyksien verkosto.
Liite 2.
Suomen Lääkäriliiton Liikuntalääketieteen alaosasto
Suomen Lääkäriliiton jäsen, joka on liikuntalääketieteen erikoislääkäri tai joka on valittu liikuntalääketieteen erikoistumisohjelmaan, on oikeutettu liittymään alaosaston jäseneksi.
Suomen Lääkäriliiton Liikuntalääketieteen alaosaston ensisijainen tehtävä on edistää ja valvoa liikuntalääketieteen alalla toimivien jäsenten ammatillisia etuja. Toisaalta pyritään laajempaan liikuntalääketieteen alan kehittämiseen liittyvään toimintaan.
Tavoitteena on myös liikuntalääketieteen koulutuksen laadunvalvonnan parantaminen ja eri koulutusyksiköiden antaman koulutuksen koordinaation edistäminen.
Liite 3.
Liikuntatieteellinen Seura ry (LTS)
Liikuntatieteellinen Seura ry (LTS) on vuonna 1933 perustettu liikuntatieteen tiedonvälittäjä. LTS:n toiminnan tarkoituksena on edistää suomalaisten liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia liikuntatieteiden avulla. Tarkoitustaan LTS toteuttaa edistämällä liikunnan tiedonvälitystä, liikunnan tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoimintaa, liikuntalääketieteellistä ja kuntotestaustoimintaa, harjoittamalla kansainvälistä liikuntatieteellistä yhteistyötä ja osallistumalla liikuntapoliittiseen ja –tiedepoliittiseen keskusteluun. LTS:n toimintaa rahoittaa opetusministeriö.
Liikuntatieteellinen Seura koordinoi vuoden 2002 alusta alkaen liikuntalääketieteen edunvalvontaa, koulutusta ja viestintää. Tehtävinä ovat liikuntalääketieteen keskusten tukeminen tutkimus- ja tiedonvälitys- ja koulutustoiminnassa, Liikuntalääketieteen Päivien järjestäminen sekä strategian uudistaminen ja toimintaedellytysten luominen uudessa toimintaympäristössä. LTS:n tehtävänä on myös luotettavan liikuntalääketieteellisen tiedon levittäminen seuran kanavien kautta. Merkittävä haaste LTS:lle on liikun-talääketieteen ja liikunnan muiden tutkimusalojen edustajien keskinäisen yhteistyön lisääminen. Liikuntalääketieteen toiminnan edistämiseksi LTS:lla on liikuntalääketieteen valiokunta, joka koostuu liikuntalääketieteen keskusten edustajista.
