Lähes puolet maahanmuuttajista uskoi liikunnan ja urheilun edistäneen omaa Suomeen sopeutumistaan jonkin verran tai erittäin paljon.
Nuorten ja nuorten aikuisten usko monien kotoutumiseen liittyvien asioiden edistymiseen liikunnan avulla oli vähäisempää kuin ikääntyneillä. Nuorempi polvi koki ikääntyneitä harvemmin liikunnasta olevan apua suomalaisiin tutustumisessa kansojen välisen ystävyyden edistäjänä suomen kielen oppimisessa ja rasismin ehkäisyssä.
Vanhin ikäluokka, yli 60-vuotiaat, koki sopeutumisen yleensäkin olleen helpompaa kuin nuoret tai nuoret aikuiset.
Se, minkä ikäisenä Suomeen muutto tapahtuu, tuntuu olevan merkittävä tekijä sopeutumisessa. Ikääntyneiden ja tänne varttuneella iällä muuttaneiden kotoutuminen ja sopeutuminen Suomeen on ollut helpompaa kuin muilla. Pääosa, 77 prosenttia, yli 50-vuotiaana Suomeen muuttaneista koki sopeutumisensa olleen melko tai erittäin helppoa. Nuorina aikuisina (17-29-vuotiaana), jolloin vielä rakennetaan omaa identiteettiä muutto voi osaltaan aiheuttaa ongelmia. Kuitenkin tuossa ikävaiheessa muuttaneista alle puolet ja alle 17-vuotiaana muuttaneista 56 prosenttia mielsi sopeutumisensa olleen suhteellisen helppoa.
Maahanmuuttajien työttömyys on keskimäärin noin kolminkertainen kantaväestöön nähden. Tämän valossa ei ole ihme, että liikunnan kustannukset olivat yleisin maahanmuuttajien liikuntaa haittaava tekijä.
Noin neljäsosa sanoi ystävien puutteen, puutteellisen kielitaidon tai talven haittaavan vähintään melko paljon liikkumistaan.
Miesten ja naisten yhteiset liikuntaryhmät tuntuivat ongelmallisilta noin viidenneksen mielestä.
Maahanmuuttajien ja heidän parissaan työskentelevien asiantuntijoiden haastatteluista poimittiin ehdotuksia, miten liikuntapalveluja tulisi heidän mielestään kehittää:
* Miehille ja naisille tulisi olla erillisiä, mutta sekä maahanmuuttajille että kantaväestölle tarkoitettuja liikuntaryhmiä. Näin osallistujilla on luonteva mahdollisuus luoda kontakteja paikkakuntalaisiin.
* Kunnissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia asukkaita, on syytä olla maahanmuuttaja-asioihin keskittyvä liikunnanohjaaja. Turussa tästä on saatu hyviä kokemuksia.
* Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden tulisi ottaa nykyistä enemmän osaa liikuntapalvelujen suunnitteluun.
* Maahanmuuttajat tarvitsevat enemmän neuvoja muun muassa liikuntatilojen varaamisesta ja liikuntahallinnon käytännöistä, jotta he voisivat järjestää liikuntaa itse.
* Jalkautuminen kentälle, maahanmuuttajaryhmien omat tilaisuudet ja kokoontumiset ovat esimerkiksi lehti-ilmoituksia tehokkaampia tapoja houkutella liikunnan pariin.
* Liikunnan hyödyistä kertominen on tärkeää. Monissakaan maissa liikunta ei ole yhtä keskeinen osa kulttuuria kuin meillä, eikä siihen liittyvää tietoa ole välttämättä ollut tarjolla.
* Koko kansan liikunnan edistäminen monipuolisilla palveluilla edistää myös maahanmuuttajaväestön liikuntaa.
Artikkeli pohjautuu Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkimusryhmän (Zacheus, Koski, Rinne & Tähtinen) laatimaan laajaan tutkimusraporttiin maahanmuuttajien liikuntasuhteesta, kotoutumisesta ja akkulturaatiosta. Raportti ilmestyy vuoden 2011 lopussa.
